Mainos
Mainos

Jo Nesbø: Aave

Arvio: Marjo Tiitto

Jo Nesbø on saavuttanut dekkaristina sen lakipisteen urallaan, jolloin kriitikot ja markkinoijat keksivät kilvan hänelle määritelmiä. Pohjoismaisen rikoskirjallisuuden paras, seuraava Stieg Larsson, rikosromaanin Jelena Isinbajeva – tässä muutama esimerkkinä mainittakoon. Lukijat, media ja kriitikotkin ovat varauksettoman ihastuneita tähän entiseen pörssimeklariin ja rocklaulajaan, josta on tullut Norjan suurimpia supertähtiä ja keskeinen vientituote.

Nesbøn yhdeksäs romaani Aave (alkuteos Gjenferd) marssittaa estradille tutun (anti)sankarin, ex-rikostutkija Harry Holen. Harry palaa Norjaan kolmen vuoden ulkomailla oleskelun jälkeen, sillä hänellä on tärkeä tehtävä suoritettavanaan. Harryn poikapuoli Oleg viruu vankilassa syytettynä huumekaverinsa murhasta. Harry on päättänyt repiä hataran rikostutkinnan palasiksi ja osoittaa, ettei hänen lempeä poikapuolensa voi olla hirmuteon takana. Harry ei piittaa toimivaltuuksien puutteesta tai hienotunteisuudesta, vaan käy ronskisti kiinni asian selvittelyyn. Pian hän saa huomata, ettei tyyli miellytä kaikkia – ei erityisesti oslolaisen huumebisneksen nokkahahmoja. Harry joutuukin tappolistalle samoin kuin Oleg, josta on tullut merkittävä painolasti huumekauppaan liittyvien tietojensa vuoksi.

Harryn henkeä ahdistaa myös ankeana avautuva yksityiselämä. Viinanhimonsa kanssa alituiseen taistellut mies on ollut jo jonkin aikaa kuivilla, mutta nyt seinät tuntuvat kaatuvan päälle. Käsi ojentuu useammankin kerran kohti Jim Beamia, joka tuntuu lupailevan autuasta unohdusta. Suurinta epävarmuutta Harry tuntee kuitenkin Rakelin seurassa. Rakel on Harryn entinen puoliso ja elämän suuri rakkaus. He ovat ajautuneet erilleen menneisyydessä tapahtuneiden kauheuksien vuoksi. Olisiko aika nyt kypsä yhteenpaluulle?

Harryn tutkimukset vievät hänet huumebisneksen ison kihon, aavemaisen herra Dubain jäljille. Kukaan ei tunne tätä näkymättömänä liikkuvaa ja vaikuttavaa miestä, mutta kaikki tuntevat hänen maineensa. Harrylle käy pian selväksi, että vapauttaakseen Olegin hänen on saatava Dubai kiinni. Samalla hän tulee paljastaneeksi oslolaisen eliitin yhteydet huumebisnekseen, eikä enää tiedä, kehen voi luottaa. Alkaa kiihkeä kilpajuoksu aikaa ja kuolemaa vastaan, eikä tässä kilpailussa ole jaossa ykkössijaa.

Nesbø rakentaa tapahtumista notkean kudelman, jonka jokainen säie on tarkasti omalla paikallaan. Rakenne toimii hienosti, samoin henkilökuvat, jotka kasvavat ja lihavoituvat aiemmista romaaneista. Kirjan maailmankuva on lajityypille ja Nesbølle ominaisesti synkkä, välillä jopa kliseisyyteen saakka. Tarina etenee vakaasti kuin luksusluokan juna kohti loppua, mutta matkustajat tuntuvat jäävän kyydistä väärällä asemalla. Ei kai tämä näin voi päättyä? No, Nesbøn kaltainen kirjailija kirjoittanee Harry Holen pois nurkasta, johon on tämän maalannut.

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana MTV MEDIAssa ja on intohimoinen lukija.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme