Mainos
Mainos

Joensuussa aktiivimalli synnytti jopa kuukausien jonot – työpajapomo vaatii alueille valtaa päättää siitä, mikä on aktivointia

Itä-Suomessa aktiivimalli näkyy nyt ennennäkemättömänä aktiivisuutena nuorten keskuudessa. Työpajoille tunkua on jo jonoiksi asti. Joensuussa uskotaan, että jos alueet saisivat itse päättää, mikä olisi aktiivimalliin sopivaa aktivointia, nuoret saisivat paljon paremmin tarvitsemansa avun. 

– Täällä aktiivimalli on kyllä aktivoinut nuoria kovasti liikkeelle. Työttömät nuoret hakevat nyt sitä mahdollisuutta olla aktiivisia. Päivittäin tulee uusia yhteydenottoja nuorilta, että olisiko työpajapaikkaa tarjolla. Todella erilainen vuoden aloitus! toiminnanjohtaja Ulla Mänttäri-Tikka avaa tilannetta.

Paikat ovat nyt täynnä. Nuoret laitetaan jonottamaan. Jono saattaa olla kuukausia.

– Kyllä näin. Ylipaikoilla mennään. Kyllä tässä viikkoja ja kuukausia kestää. Tapaamme kuitenkin kaikki nuoret ja keskustelemme tilanteesta. Tosin täällä Pohjois-Karjalassa työllisyys ei ole aivan niin hyvä kuin muualla Suomessa.

Itä-Suomessa odotetaan resursseja

Aktiivimalli nykyisellään saa Mänttäri-Tikalta kritiikkiä. 

– Jos tällaisia aktiivimalleja rakennellaan, niin ne pitäisi myös resurssoida. Nuorten kohdalla olisi aivan yksinkertaista lisätä työpajojen resursseja ja siellä pystyttäisiin järjestämään näitä toimenpiteitä, vaatii Joensuun Nuorisoverstasta johtava Mänttäri-Tikka. 

Työpajapomo laajentaisi lain aktiivisuuden käsitettä, niin että "asian voisi ratkaista niin, että paikallisesti sovittaisiin, mikä aktiivitoimenpide käy".

– Muutkin kuin te-hallinnon toimenpiteet pitäisi ottaa huomioon aktiivimallissa. Kelan pitäisi hyväksyä muitakin toimenpiteitä kuin sen, että on TE-hallinnon palvelussa. 

Mänttäri-Tikka ottaa esimerkiksi Ohjaamot.

– Ohjaamon ohjaus ei ole aktiivimallissa, vaan pitää olla viiden päivän uravalmennus tai muu tällainen TE-hallinnon toimenpide. Meillä nuorten työpajoilla järjestetään muun muassa yksilöllistä valmennusta esimerkiksi koulutus- ja työnhakuvalmennusta niille nuorille, jotka eivät varsinaisesti tarvitse pajapaikkaa, mutta sekään ei käy, vaan pitää olla työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa.  

"Käytännön toteutusta ei ole mietitty"

Toiminnanjohtajan mukaan vaikka toiminnan kaksinkertaistaisi, kaikki paikat täyttyisivät. 

– Toimintaa pitäisi lisätä merkittävästi ja toiminnan repertuaaria monipuolistaa. Jos lähdetään siitä, että kaikille tarvitseville nuorille on palveluja, niin mahdollisuuksia pitäisi merkittävästi lisätä. 

– Taas on tehty säädös, jossa ei ole mietitty käytännön toteutusta. Asia itsessään on hyvä, ja me haluamme ratkaista tämän. Nyt meillä ei ole niitä työkaluja. 

Keskivertonuori pajalle päätyvä itäsuomalainen nuori on 21-vuotias ja käynyt pelkän peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen. Pajajakso kestää yhdestä kuuteen kuukauteen. Noin 4,5 kuukauden sisällä nuoret siirtyvät seuraavaan toimenpiteeseen eli koulutukseen, kuntoutukseen tai työelämään. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme