Mainos
Mainos

Joet ja järvet tulvivat Etelä-Suomessa – Ravinteet huuhtoutuvat pelloilta vesistöihin

Koko syksyn jatkuneet sateet ovat saaneet Etelä- ja Lounais-Suomen vesistöt tulvimaan. Monissa joissa virtaamat ovat jo kevättulvia suuremmat. Järvien vedenpinnat ovat myös hyvin korkealla - useissa järvissä hätyytellään jo vuodenajan ennätyslukemia.

– Tulvatilanne on päällä ja jonkin verran teitä on poikki. Joku talokin on saattanut kastua. Tämä on ikään kuin vähän vahvistettu kevättulva eli syksyksi vähän poikkeuksellinen tilanne, toteaa Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Virtaamien kasvu lisää ravinnepäästöjä

Vesi on tulvinut myös pelloille ja tulvavedet huuhtovat mukanaan rehevöittäviä ravinteita pelloilta vesistöihin.

– Karkeasti, mitä enemmän joessa valuu vettä, sitä enemmän siellä myös valuu ravinteita, fosforia ja typpeä. Erityisesti Etelä-Suomessa nyt syksyllä valumat ovat olleet suuria. Jos ajattelee vaikka Vantaanjokea, niin loka-marraskuussa siellä on valunut pitkän ajan keskiarvoon nähden 2-3 -kertaisesti vettä, huomauttaa erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta.

Kipsi vähentää ravinnevalumia pelloilta

Tutkijat etsivätkin keinoja, joilla ravinteiden valumista pelloilta vesistöihin voisi vähentää. Kipsin levittäminen pelloille on osoittautunut Liedon koealueella toimivaksi menetelmäksi. Siellä 1500 peltohehtaarille on levitetty kipsiä.

– Tulokset ovat todella lupaavia. Me ollaan pystytty vähentämään sekä maa-ainesfosforia että liuennutta fosforia erittäin paljon. Olen iloinen, että se toimii kumpaankin fosforijakeeseen, koska liuennut fosfori on kaikkein rehevöittävintä, iloitsee Ekholm.

Tutkijoiden toiveissa on, että kipsiä voitaisiin levittää pelloille laajemminkin rannikkoalueella.

– Olisi todella hyvä, jos pystyttäisiin laajentamaan sitä niin isoille alueille, että sillä olisi merkitystä vaikkapa Saaristomeren tai Suomenlahden rannikkovesien kannalta, sanoo Ekholm.

Suorakylvöstä ristiriitaisia tuloksia

Suorakylvöstä on myös toivottu apua vesistöjen rehevöitymisen hillintään, mutta tulokset eivät ole vakuuttaneet.

– Se on ristiriitainen keino, koska se toimii hyvin maa-ainesfosforiin, mutta on paljon tutkimustuloksia, joiden mukaan se lisää liuennutta fosforia. Asiaa on tutkittava lisää, pohtii Ekholm.

Märät talvet yleistyvät - Itämeri kärsii

Uudet keinot ravinnepäästöjen vähentämiseksi ovatkin tarpeen, koska ilmastoennusteiden mukaan Suomen talvet ovat jatkossa yhä useammin tällaisia.

– Talvi- ja syystulvat ovat tulevaisuutta meille. Pikemminkin niin, että keväällä ei ehkä ole enää niin suuria tulvia, kun lumet sulavat jo aiemmin tai niitä ei olekaan talven aikana, pohtii Vehviläinen.

– Valitettavasti nimenomaan syksyt ja talvet tulevat märemmiksi ja silloin typpeä ja fosforia voi huuhtoutua maa-alueilta vesiin enemmän kuin aiemmin. Siksikin meidän pitäisi saada vedessä olevien

Ellei siinä onnistuta, Itämeren ravinnepitoisuus kasvaa ja levätilanne vain pahenee.

Lauhan sään ja sateiden ennakoidaan pitävän vedenpinnat ja virtaamat korkealla koko joulukuun ajan. Jos sateita tulee runsaasti, tulvatilanne voi vielä huonontua nykyisestä.

 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme