Mainos

Jokela-tutkimus: Surujournalismi ontui ja jäi kesken

Jokelan koulusurmista tehdyn mediatutkimuksen mukaan media onnistui hyvin perinteisessä tehtävässään eli oikean tiedon välittämisessä. Kriisin keskellä media joutui kuitenkin tekemään eettisiä valintoja julkaisupäätöksissä ja tietojen hankinnassa.

Keskeiseksi ongelmaksi koulusurmien uutisoinnissa nousi se, miten toimia verkkokilpailun aikana tilanteessa, jossa oli liikkeellä paljon epävarmaa ja vahvistamatonta tietoa. Tutkimuksen mukaan tiedon tarve johti siihen, että journalistit hankkivat tietoa sokkitilassa olevilta tapahtuman silminnäkijöiltä ja uhrien omaisilta.

- Journalistien on ratkaistava, miten pitkälle surutyön auttamiseksi on mahdollista tehdä aineiston hankinnassa sellaista, joka loukkaa tapahtumasta eniten kärsineitä. Jokelan kriisin aineiston hankinnassa tämä raja ylitettiin, tutkimuksessa todetaan.

Viranomaiset ja kriisityöntekijät olivat haluttomia puhumaan medialle, koska he halusivat suojella nuoria median paineelta. Tutkimuksen mukaan eniten suojelua kaivanneet järkyttyneet nuoret ja heidän vanhempansa jäivät monesti yksin, kun vaihtoehtona silminnäkijähaastatteluille olisi voinut olla suoria kokemuksia toistavat kriisityön ammattilaiset.

Tutkimuksen mukaan media tarvitsi surun ja tunteiden esittämiseen yksilöitä senkin jälkeen, kun järkyttyneiden ihmisten haastattelemista ei voinut perustella tiedon hankinnalla. Jokelan nuorten alulle panema julkinen keskustelu kohdistui nimenomaan siihen, miten toimittajat hankkivat tietoja ja miten onnettomuuden uhreja lähestyttiin. Julkaistujen juttujen perusteella media ei syyllistynyt merkittäviin ylilyönteihin.

Jokelassa olleet toimittajat perustelivat tutkimuksessa toimintaansa yleisön tiedon tarpeella sekä journalistisilla oikeuksilla.

- Tiedon välittämisen vaatimus yhdistyi uusiin teknisiin mahdollisuuksiin, uutiskilpailuun ja sen taustalla olevaan viestinten taloudelliseen kilpailuun. Kaikki nämä tekijät lisäsivät osaltaan painetta julkaista mahdollisimman paljon nopeasti – kenties joskus tarkkuuden ja hienotunteisuuden kustannuksella, tutkimuksessa summataan.

Uhrien ja toimittajien kohtaamiseen liittyvät ongelmat kärjistyivät Jokelassa tutkimuksen mukaan ensiksikin siksi, että kielteinen suhtautuminen tiedotusvälineitä kohtaan levisi Jokelassa nopeasti ja yksittäisen journalistin tekemät virheet johtivat aggressioihin koko ammattikuntaa kohtaan. Toisaalta median edustajien suuri määrä koettiin ahdistavana.

Suru jäi kesken

Tutkimukseen haastatellut toimittajat puolustelivat tunteita ja surua koskevia juttuja toteamalla, että myös suru on fakta. Median on kerrottava kokonaisia tarinoita, eikä koulusurmien tarina päättynyt ampumispäivänä.

Tiedonvälityksen näkökulmasta Jokelan tragedia onkin poikkeuksellinen siinä suhteessa, että kuolonuhrien nimilistaa ei julkaistu missään vaiheessa, hautajaisista ei tehty yhtään juttuja ja juttuja uhrien omaisista oli poikkeuksellisen vähän. Ensimmäisen kerran näin monta kuolonuhria vaatineen tapauksen yhteydessä kaikki omaiset kieltäytyivät mediajulkisuudesta.

- Yhteinen suru voidaan esittää arvokkaasti ja uhreja kunnioittaen, kun taas toisessa ääripäässä on asianosaisia loukkaava suruporno. Rajan ylittäminen johti siihen, että omaishaastatteluja ei saatu eikä koko kansa päässyt osallistumaan uhrien hautajaisiin median välityksellä, tutkimuksessa todetaan.

Median kollektiivista vaikenemisesta pidettiin tutkimuksessa vaarallisena journalismin riippumattomuuden kannalta. Toimittajien mielestä yhteiskunnallinen keskustelu jäi käymättä, kun taas monet yleisöhaastatteluihin osallistuneet kertoivat kyllästyneensä koko aiheen seuraamiseen viikonloppuun mennessä.

- Koska hautajaisista ja omaisista ei kerrottu, myös surutyön käsittely jäi kesken.

Moni median edustaja oli valmis kirjoittamaan väitteen, että Jokelasta tuli tabu. Jokela-syndrooman on yhtäältä katsottu olevan myös syy siihen, että Espanjan Malagan bussionnettomuutta käsiteltiin tavanomaista niukemmin.

Auvisen julkisuusstrategia

Julkaisupäätöksissä päänvaivaa aiheutti tutkimuksen mukaan muun muassa suhtautuminen spekulatiiviseen tietoon ja Auvisen verkkomateriaaliin. Pekka Eric Auvisen manifestit ja internetin yhteisösivuilla olleet videot tulivat tutuiksi arvostettujen mediatalojen verkkosivuilta, tv-lähetyksistä ja sanomalehdistä.

Tutkimuksessa median vastuuta kouluampujan sanoman levittäjänä verrataan terrorismiin, sillä usein terroristien tavoitteena on saada väkivallan lisäksi julkista huomiota.

- Auvisen aineistosta oli mahdoton vaieta, mutta on syytä pohtia, missä kulkee raja välttämättömän tiedonvälistyksen ja mahdollisesti uusia väkivallan tekoja lietsovan julkistamisen välillä, tutkimuksessa pohditaan.

Journalistit ovat puolustaneet Auvisen aineiston julkaisemista tiedonvälityksen näkökulmasta.

Pysyvä erimielisyys

Toimittajien ja Jokelan nuorten näkemykset median toiminnan motiiveista poikkeavat selvästi toisistaan. Tutkimuksessa Jokelan nuoret syyttivät median mässäilevän itkevien nuorten lähikuvilla tehdäkseen rahaa, kun taas journalistit painottivat tehtäväänsä yleisön palvelijana.

- Osapuolten väliset näkemyserot hyväksyttävän ja paheksuttavan toiminnan rajoista ovat ilmeisen pysyviä. Tutkimukseen oli vaikea saada nuoria haastateltaviksi, koska kaikki mediaan liittyvä aiheuttaa yhä voimakkaan hylkimisreaktion Jokelassa, tutkijat kertovat.

Vaikka jokelalaisnuoret eivät saaneet medialta penäämäänsä anteeksipyyntöä, tutkimuksen mukaan hallituksen edustajille marraskuun lopussa toimitettu adressi median toiminnasta sai ammattikunnan reagoimaan paikoin voimakkaastikin.

Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen Journalismin yksikkö tutki median toimintaa koko Suomea järkyttäneiden koulusurmien jälkeen. Pekka Eric Auvinen surmasi Jokelan koulussa kahdeksan ihmistä ja lopuksi itsensä marraskuun 7. päivä. Tutkimuksen rahoitti Helsingin Sanomain säätiö.

Lue tästä koko (pdf-tiedosto)

Kommentoi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot