Mainos
Mainos

Jokihelmisimpukka voi pelastua

Natura 2000 -alueille kuuluvat kolme jokihelmisimpukan kotijokea entisöidään EU-rahalla. Kun virtavesistä tehdään mieluisia raakulle, parannetaan samalla kaikkien vedenelävien oloja. Hankkeesta kerätty tietotaito on haluttua Euroopassa, eikä Suomessakaan kunnostettavista joista ole pulaa.

Natura-alueilta on kunnostettaviksi joiksi valittu Korvuanjoki Koillismaalta sekä Pinsiön-Matalusjoki ja Ruonanjoki Pirkanmaalta. Rahaa hankkeeseen tulee EU:lta noin 2,2 miljoonaa markkaa. Toinen puoli rahoituksesta on kotimaista. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston Eläinmuseo, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Hämeen ympäristökeskukset, Maailman Luonnonsäätiö, Hämeen T&E-keskuksen kalatalousyksikkö ja Hämeenkyrön kunta.

EU-rahaa ei saada kuin Naturassa ehdolla oleviin kohteisiin, mutta kunnostuksen tarpeessa olisi lukuisia muitakin raakkujokia, intendentti Ilmari Valovirta Helsingin yliopiston Eläinmuseosta sanoo.
-Vuosisadan vaihteessa Suomessa oli parisensataa raakkujokea, joista on jäljellä enää viitisenkymmentä.
Näissä joissa asustaa parimiljoonaa jokihelmisimpukkaa. Luttojoessa elää miljoona simpukkaa, ja loput ovat sirottuneina pieniksi ja vielä pienemmiksi populaatioiksi eri vesiin.

Raakkujen elinoloja ovat huonontaneet ruoppaukset, perkaukset ja vesien säännöstelyt. Simpukoiden ryöstöpyynti ja vesien likaantuminen samoin kuin metsä- ja suo-ojitukset ovat myös tuhonneet kantoja.
Jokihelmisimpukka rauhoitettiin pyynniltä vuonna 1955. Mutta rauhaa ei saanut sen elinympäristö. Jos joessa tapahtuu luonnon tai ihmisen aiheuttama katastrofi, menee yleensä koko simpukkayhdyskunta kerralla.
-Toivon, että saisimme pidettyä edes kymmenen raakkujokea elävänä seuraavat sata vuotta, Valovirta toivoo.

Jokikunnostus hyödyttää myös tammukkaa

Entisöinnissä pyritään siihen, että jokihelmisimpukka viihtyy ja kykenee lisääntymään. Kun olosuhteet joissa ovat mieluisat raakulle, siitä hyötyy myös tammukka.
-Jokihelmisimpukan ja tammukan pitää viihtyä samoissa vesissä, sillä ilman taimenta raakku ei kykene lisääntymään.
Raakun alku kehittyy naaraan kiduslehdissä munasolusta, joka on sattunut hedelmöitymään urosraakun maidilla. Naarasraakku laskee simpukan toukan virtaan. Tässä vaiheessa toukan pitäisi löytää tammukka, jonka kiduksissa se voisi talvehtia. Kevään tullen toukka tiputtautuu pohjaan ja ryhtyy kasvamaan raakuksi.

Kestää viitisentoista vuotta ennekuin jokihelmisimpukka on lisääntymiskykyinen. Mutta sitten raakku pystyykin lisääntymään satavuotiaaksi matroonaksi saakka.
-On vain harvoja jokia, joissa raakku kykenee lisääntymään, eikä Oulun eteläpuolella kuin yksi. Mutta populaatiot kannattaa yrittää säilyttää, sillä heti kun olosuhteet ovat otolliset, raakku jatkaa lisääntymistään, Valovirta sanoo.

Livojoelta rohkaisevia tuloksia

-Korvuanjokea on sukellettu ja tutkittu seitsemän kilometrin matkalta Natura-alueen ulkopuolelta, mutta siitä osasta jokea löytyi vain kuolleita raakkuja. Ja se on sentään joki, josta on löytynyt Suomen suurin helmi, Valovirta muistuttaa.
Ensi kesänä Naturaan kuuluva jokiosuus kunnostetaan: kiviä sirotellaan uiton takia perattuihin koskiin takaisin, imuroidaan liejut ja lietteet ja tehdään sopivia lastenkamareita, kutupaikkoja, niin tammukalle kuin simpukallekin. Koska myös Naturan ulkopuoliset jokialueet kunnostetaan, siirretään löydetyt raakut entisöinnin alta turvaan suojelualueelle.

Etelän joissa on kummassakin toistakymmentätuhatta jokihelmisimpukkaa.
-Kunnostus on aivan erilaista. Jos Korvuanjokeen mennään traktorin kanssa, näissä käytetään lapiota, sillä raakkuraukat eivät pysty yhdellä jalallaan lähtemään kunnostusta pakoon kalojen tavoin, Valovirta toteaa.
Pudasjärven Livojoki entisöitiin jokihelmisimpukan asuinalueeksi 1990-luvun alussa. Joessa kunnostettiin 27 koskialuetta luonnonmukaisiksi. Vuonna 1994 alue kartoitettiin uudelleen. Saadut kokemukset käytetystä pehmeästä entisöintimenetelmästä olivat rohkaisevia.
-Yläjuoksulta raakkuja löytyi jopa enemmän kuin aiemmin, eikä alajuoksullakaan tilanne ollut juuri huonontunut. Tämän takia EU uskalsi meille rahoja antaakin, Valovirta arvelee.

Kaikki tieto, mitä jokien kunnostuksista saadaan puristettua, kelpaa Euroopassa, sillä esimerkiksi Keski-Euroopassa ei ole kuin kymmenen prosenttia simpukkapopulaatiosta jäljellä. Eläinmuseon ja Maailman Luonnonsäätiön raakkutyöryhmä on tehnyt vedenalaista sukellustutkimusta Suomessa eniten Euroopassa.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme