Mainos
Mainos

Jonathan Franzen: Epämukavuusalue

(Siltala)

Jonathan Franzenin ”Vapaus” on suuri kirja ja sen lukeminen oli viime vuoden lukukokemus. Niinpä ”Epämukavuusalueeseen” liittyi paljon odotuksia. Se on kirjoitettu paljon ennen Vapautta, mutta ilmestyi suomeksi vasta nyt. Kirjaa tituleerataan esseekokoelmaksi. En antaisi samaa nimeä. Franzenin kirjoitukset ovat enemmän päiväkirjamerkintöjä ja kertomuksia hänen omasta elämästään. Niissä ei ole essee-rakennetta.

Epämukavuusalueella Franzen esittelee tavallaan Vapauden aihiot. Entistä selvempää on, että Vapauden Berglundit ovat Franzenin oma perhe, keskiluokkaisista keskiluokkaisin sakki Yhdysvaltain Keski-Lännestä. Eräässä toisessa kirja-arviossa todettiin, että Epämukavuusalue sinetöi sen, ettei amerikkalainen keskiluokka koskaan tee kapinaa.

Arvot ovat tiukassa. Nuoren ja epävarman pojan elämää varjostaa kodin ankaran sovinnaisuuden ja hyvin omanlaisensa pojan ajatusten ja mielikuvituksen ristiriita. Kirja valottaa hyvin, miten valtava merkitys uskonnolla on arki-Amerikassa. ”Ja sitten ilo puskee pintaan” luku kertoo vapaakirkkolaisesta Veljeskunnasta, johon Jonathan Franzen kavereineen kuului. Kuuluminen on mieto sana kaikelle sille nuoren elämää hallitsevalle, mitä Veljeskunta edusti Franzenin elämässä. Eikä kyse ollut ainoastaan siitä, että kuuluttiin sinne, minne kaikki muutkin kuuluivat, vaan syvästä ja vilpittömän tuntuisesta pyrkimyksestä tavoitella juuri sitä oikeaa Jeesusta.

Toki Jonathan Franzen kuvailee seksualisuutensa heräämistä ja sopivan tytön etsimistä. Se onkin Epämukavuusalueen läpi kulkevia teemoja. Jonathan iskee silmänsä ja ihastuu aina väärään tyttöön, ainakin vastarakkauden saamisen mielessä ja toisaalta poikuuden menettämisen toivossa. Nämä haaveet ja tarpeet eivät ota täyttyäkseen ja sitten kirjan viimeisessä luvussa Jonathan Franzen kertoo satuttavasti, miten hän ja hänen vaimonsa rakastivat rakkautensa loppuun.

Kirjan lopussa kirjailija palaa luontoon. Kiinnostus lintuihin on oman henkilökohtaisen elämän epäonnistumisten korvausyritys. Missä on se aito ja elämisen arvoinen, tuntuu Franzen kysyvän. Samalla tässäkin lasketaan pohjaa Vapauden teemalle isä Berglundin myöhemmän ajan liiketoiminnassa. Ja toisaalta kirjoittaja kertoo, miten Al Gore teki häneen suuren vaikutuksen alkaessaan julistaa ympäristönsuojelun välttämättömyyttä, myös Yhdysvalloissa.

Epämukavuusalueen keskiosa oli liian yksityiskohtainen ollakseen kiinnostava. Poikien kepposia kuvataan sellaisella hartaudella, että ne eivät avaudu tyttöihmiselle edes havainnekuvien avulla. Täytyneepä kaivaa jostain kirjailijan ensimmäisenä suomennettu Muutoksia.

Hilkka Hyrkkö

Hilkka Hyrkkö on toimittaja ja viestinnän ammattilainen. Paitsi, että kirjoittaa, lukeekin paljon. Ei ole toista ilman toista.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme