Mainos
Mainos

Kader Abdollah: Talo moskeijan vieressä

Arvio: Hilkka Hyrkkö

(Bazar)

Talo moskeijan vieressä vie lukijan Iraniin, aikaan, jolloin shaahin valta alkaa horjua ja uskonnolliset johtajat valmistautuvat ottamaan vallan ja ottavat sen. Kirjan pääosassa on kuitenkin talo, mattokauppias Agha Dzanin talo. Talon on kirjan nimen mukaisesti moskeijan vieressä ja näyttää siltä, että siitä vierestä näkee hyvin ja selvästi.

Agha Dzan ja hänen perheensä jäsenet saavat seurata, miten moskeija on poliittisen valtapelin näytttämö. Kuolleen imaamin tilalle nousee uusi ja hänen julistuksensa painopiste onkin shaahin vastaisuudessa. Ihmiset talossa ja moskeijassa vaihtuvat. Monet ovat pihapiirissä käymäseltään, monet tulevat uudestaan.

Kirjan alkuosan voimahahmot, isoäidit, lähtevät vain kerran, pyhiinvaellukselle Mekkaan ja jäävät sille tielle. Se on heidän uskonnollinen tavoitteensa. Moskeijan pihapiiriin palaavat kuihtuneet ruumiit vain haudattaviksi.

Talo moskeijan vieressä avaa oven käytännön islamiin tai enemmänkin ihmisten elämään, jonka ytimessä on islamin usko. Kirjassa on Koraanin säkeitä tunnelmapaloina kuvaamassa ja vahvistamassa henkilöidensä mielialoja ja tunteita. Käytännön uskonnon harjoittaminen näyttäytyy monipuolisina arjen asioina, mutta toisaalta moskeijassa on vahva hierarkia ja imaami määrää tahdin.

Kirjan naiset ovat vahvoja ja miestensä palvomia. Moskeijan pihapiirissä solmitaan ihmissuhteita ja ollaan aistillisia. Miehen ja naisen suhdetta kuvataan kirjassa hyvin kauniisti ja paljon, paljon taitavammin kuin mihin banaali seksiteollisuus kykenee.

Ja tuleehan se vallankumous ja Khomeini Ranskasta Iraniin. Ihmisten roolit vaihtuvat. Hallitsijat ovat puhuneet ja hallitut tulevat puhumaan. Tässä kohtaa kirjaa huomasin ajattelevani, miten samanlaisia ovat kapinat, sisällissodat ja vallankumoukset. Kenttätuomioistuimet ovat pystyssä, heti kun lippu hallitsijapalatsissa on vaihtunut. Kaikista rikoksista pienin mahdollinen tuomio on teloitus, aikailematta, eivätkä siinä auta itkevät äidit ja armoa ja oikeutta anelevat isät.

Mattokauppias ja matonkutoja Agha Dzan pysyy. Hänen ja hänen vaimonsa liitto on talon lisäksi kirjan läpileikkaava ja kokoava voima. Agha Dzanin hahmossa näyttäytyy selviytyjä ja sovittelija. Hän kykenee antamaan anteeksi ja ylläpitämään toivoa viimeiseen saakka.

Kirjassa kuvataan muuten mielenkiintoisella tavalla, miten persialaismattojen kuviot ja värit etsitään muuttolintujen sulkakuvioista. Lintuja pyydystetään ja matonsuunnittelijat kopioivat sulkien värejä ja kuvioita.

Maailmanpolitiikassa seurataan taas jännittyneenä, mitä Iran tekee tai kuinka kovaa poliittista peliä pelaa. Hormuzin salmi on keskiössä. Talo moskeijan vieressä on siksi myös hyvin ajankohtainen eikä liene pahasta hiukan aistia maan sisäistä ilmapiiriä fiktion avulla.

Kader Abdolah on kotoisin Iranista, mutta asuu Hollannissa ja kirjoittaa hollanniksi! Hänen ensimmäinen hollanniksi kirjoittamansa kirja julkaistiin liki kaksikymmentä vuotta sitten. Tämän kirjan hän sanoo kirjoittaneensa Euroopalle, jotta me voisimme ymmärtää, että islam on elämäntapa ja oppisimme ymmärtämään islamia syvällisemmin. Ainakin minussa Kader Abdolah onnistuu.

Hilkka Hyrkkö on toimittaja ja viestinnän ammattilainen. Paitsi, että kirjoittaa, lukeekin paljon. Ei ole toista ilman toista.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme