Mainos

Kaipaako Wahlroos Kekkosen aikaan? Pankkiiri kohauttaa nyt oudoilla vesillä

Aina tapahtuu, kun Björn Wahlroos avaa suunsa. Nyt hän roimii perustuslakia, lisäisi presidentin valtaoikeuksia ja karsisi pikkupuolueita äänikynnyksellä. Kannattaa pysähtyä edes pikkuhetkeksi pankkiirin ajatusten äärelle, vaikka sanoma tai sanoja ei lainkaan miellyttäisi, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki.

Hiljainen vallankumous -pamfletti on taattua Wahlroosia. Se ei jätä kylmäksi, vaikka aihe on tällä kertaa niinkin mahtipontinen kuin perustuslaki ja sen kehittäminen.

Suurta yleisöä kiinnostaa luultavasti eniten kohta, jossa Wahlroos esittää presidentin valtaoikeuksien vahvistamista. Wahlroosin mielestä olisi syytä harkita, voitaisiinko hallituksen muodostajan valinta palauttaa presidentille.

Tämä olisi kellon kääntämistä taaksepäin – aina kauas 1970-80-luvuille Urho Kekkosen aikaan. Eduskunnan roolin ja parlamentarismin vahvistaminen alkoi johdonmukaisesti presidentti Mauno Koiviston kausilla.

Kehitys tiivistyi vuonna 2000 voimaan astuneeseen Suomen perustuslakiin, jonka mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tätä työtä jatkoi kahdeksan vuotta myöhemmin Taxellin komitea. Tällöin täsmentyi, että pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja näin poistui kahden lautasen ongelma siitä, ovatko EU-pöydissä sekä pääministeri että presidentti.

Uusitun perustuslain aikanakin tosielämässä valtaa saa, kuka sitä ottaa. Sauli Niinistön kaudella puheenparteen ilmaantui pieni tauko ennen sanoja yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Näin on käynyt paristakin syystä: pääministeri Juha Sipilällä on riittänyt huolta ja murhetta yllinkyllin kotimaan politiikassakin. Ja maailmanpolitiikassa mielenkiinto on viime vuosina kohdistunut EU:n ulkopuolelle. Ennen kaikkea Venäjälle, mutta myös Yhdysvaltoihin sekä Kiinaan ja Japaniin. Tänä vuonna Niinistö on tavannut näiden kaikkien neljän supervallan johtajat.

Wahlroos kävelee ehdotuksillaan lukuisten parlamentaarikoiden ylitse. Perustuslaki ja sen muutokset hyväksyttiin kaksilla valtiopäivillä, joten asia on  ollut perusteellisessa käsittelyssä eduskunnassa läpi 2000-luvun ja sitä ennenkin.

Eräs kokenut kansanedustaja arvioi Wahlroosin esityksiä, että yhtä hyvin hän voisi vastavuoroisesti ryhtyä linjaamaan Sampo-konsernin strategiaa. Myös muutamat perustuslakiasiantuntijat ovat jo ehtineet kuittamaan "pankkiirin pamfletin" heppoisena.

Luetaanpa kuitenkin Wahlroosin pamfletti läpi ennen täystyrmäystä ja pysähdytään edes hetkeksi miettimään ehdotuksia – vaikka niissä asiantuntijoiden mukaan on paljon epätarkkuuksia.

Wahlroosin mielestä nykyinen perustuslaki on merkittävällä tavalla vaikuttanut Suomen poliittiseen lamaannukseen. Tästä voisi vetää yhtäläisyysmerkit vuosikausien veivaukseen soteuudistuksesta. Soten eteneminen on pysähtynyt toistuvasti perustuslakiongelmiin.

Wahlroos pitää ongelmana tilannetta, jossa kokemattomat perustuslakivaliokunnan jäsenet tukeutuvat harvalukuiseen asiantuntijajoukkoon. Osa kansanedustajistakin, esimerkiksi kokoomuksen Ben Zyskowicz, on puhunut perustuslakifundamentalisteista.

Astetta villimpää Wahlroosin ajattelu on, kun hän pohtii puoluekentän pirstaleisuutta. Tämä on toki nähty käytännössäkin, ehkä selkeimmin Jyrki Kataisen (kok.) sixpack-hallituksessa, jossa olivat edustettuina ideologiat päästä päähän. Ja eihän se sitten kestänytkään maaliin asti.

Wahlroosin keinot hallituksen aseman vahvistamiseksi ovat kuitenkin melkoisen hurjia. Äänikynnys, joka tosin on käytössä useissa Euroopan maissa, karsisi pikkuruisimmat puolueet pois kokonaan. Esitys yhden edustajan vaalipiireistä sataisi suurimpien puolueiden laariin. Kaukaa haettu on myös ajatus, että suurin puolue saisi eduskuntaan lisäpaikkoja. Itse asiassa kaukaa Kreikasta.

Kerran radikaali, aina radikaali. Näistä ajatuksista tuskin mikään jää elämään, mutta keskustelullakin on oma arvonsa. 

Tällä kertaa Wahlroos astuu perustuslakioppineiden varpaille – ja vastaanotto on ollut yhtä arroganttia kuin pankkiirin oma esiintyminenkin. Kaikki professorit eivät edes alentuneet tänään kommentoimaan Wahlroosin kiistakirjoitusta.

Kommentoikaa te!

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot