Mainos
Mainos

Kalanjalostuksessa kehittämistä

Kotimaisen kalanjalostusalan toiminnassa on vielä runsaasti tehostamisen varaa. Alan yritykset ovat pieniä, eivätkä voi riittävästi panostaa tuotekehitykseen, kansainvälistymiseen ja markkinaverkostojen luomiseen, todetaan kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaraportissa.

Kalakaupan ja kalanjalostuksen sekä vesiviljelyn tuotannon arvo oli viime vuonna noin 2,4 miljardia markkaa. Toimialoilla toimi vuoden 1998 alussa 709 yritystä, joissa työskenteli noin 2200 henkilöä. Yrityksistä yli 80 prosenttia työllisti alle 5 ihmistä. Valtakunnallisia yrityksiä on vain muutama, 20 suurinta yritystä kerää 62 prosenttia koko alan liikevaihdosta. Suomessa pyydetään ja viljellään kalaa enemmän kuin sitä käytetään ihmisravinnoksi. Suuri osa menee eläinten rehuksi. Tuontikalan osuus kalan kokonaistarjonnasta oli viime vuonna hieman alle puolet, 720 miljoonaa markkaa. Suomalaista kalaa viedään ulkomaille noin 100 miljoonalla markalla vuodessa. Ns. epävirallisten kalatuotemarkkinoiden arvo voi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan olla jopa yli 100 miljoonaa markkaa vuodessa, mikä vääristää varsinkin tuoreen kalan hintakilpailua.

Kalan kysyntä kasvussa

Kala-alan näkymät ovat lupaavat sikäli, että kalaa kulutetaan Suomessa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin ja kulutus nousee tasaisesti vuodesta toiseen. Myös maailmanlaajuisesti kalatuotteiden kysyntä kasvaa, koska valtamerien liikakalastus on johtanut kiintiöiden ja kalakantojen vähenemiseen. Kotimainen kalanjalostusteollisuus on kuitenkin pientä, hajanaista ja kehittymätöntä. Tunnusomaista on, että ainoastaan silakkaa jalostavat yritykset valmistavat bulkkituotteita. Uusille kotimaisille kalatuotteille voisi olettaa löytyvän markkinarakoa. KTM:n raportissa arvellaan, että pienempien yritysten mahdollisuus on erikoistuminen tietyille osa-alueille: varsinkin kasvava kiinnostus luomutuotteita kohtaan avaa uusia mahdollisuuksia.

Uhkana on tuntuvasti lisääntynyt kalatuotteiden tuonti ulkomailta, varsinkin EU-maista ja Norjasta. Kotimaista kalankasvatusta taas uhkaavat tiukentunut lupapolitiikka, kalataudit, ympäristömyrkyt ja rehevöityminen. Myös kilpailu kirjolohen ja lohen välillä jatkuu tiukkana: viljellyn lohen tuonti Norjasta on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Tukkukauppaa tehostettava

Kalakaupan ja kalanjalostusteollisuuden ongelmana ovat KTM:n raportin mukaan myös ajoittaisesta kapasiteetin vajaakäytöstä johtuva tehottomuus, pääomarakenne ja sijoitetun pääoman heikko tuotto. Yhteistyötä ja verkostoitumista voisi lisätä tälläkin alalla. Kalakaupan kustannuksia voitaisiin karsia tehostamalla jakelua ja kasvattamalla kalatukkukaupan yksikkökokoa. Suurin osa eli 73 prosenttia kala-alan yrityksistä myy tuotteitaan vain kotimaan markkinoille. Kalatuotteista 21 prosenttia menee vientiin. Vientimarkkinoilla suomalaisten kalatuotteiden valttina on raaka-aineen puhtaus ja hyvä laatu. Tärkeimmäksi vientimaaksi on noussut Venäjä, mutta nyt Venäjän talouskriisi ja ruplan heikkeneminen ovat ainakin toistaiseksi vähentäneet ulkomaisten kalatuotteiden menekkiä itänaapurissa. Toisaalta sekä Pietarin alueen että koko Venäjän oma kalatuotetuotanto on romahtanut. Uusia markkinoita etsitään myös Itä- ja Keski-Euroopasta ja Baltian maista.

Raportin mukaan alan yritykset ovat viime vuosina kiitettävästi lisänneet vientiponnistuksia ja niillä on myös selkeä vientistrategia. Venäjälle viedään pääosin bulkkituotteita, kalliimpia tuoreesta kalasta valmistettuja tuotteita Keski-Eurooppaan. Kalaruokien valmistus on pitkälti perustunut paikallisiin perinteisiin ja makutottumuksiin ja tietyille tuotteille riittäisi kysyntää jatkuvasti, jos raaka-aineita olisi riittävästi tarjolla. Kansainvälistymisen myötä kuluttajat kaipaavat kuitenkin myös uusia tuotteita, ja valmistajien kannattaa seurata myös tätä kehitystä, KTM:n raportissa huomautetaan.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme