Mainos
Mainos

Kanta-asiakkuus ei kannata?

Paljon mainostettujen kanta-asiakaskorttien edut jäävät Kuluttajaviraston selvityksen mukaan useimmille kuluttajille vähäisiksi. Tavallinen kuluttaja saa suurimman säästön valitsemalla kanta-asiakaskortin sijaan kokonaishintatasoltaan edullisimman kaupan.

Pienperheille ja köyhille kanta-asiakaskortit eivät tuo etua juuri lainkaan. Melko suurtenkin eli noin 4 000 markan kuukausiostosten keskittäminen yhteen kauppaketjuun tuo bonusetua kuukaudessa vain noin sata markkaa tai vähemmän. Hintatasoltaan edullisimmista kaupoista samat tuotteet saa yleensä ilman korttiakin halvemmalla.

Bonukset eivät päätä huimaa

Kuluttajavirasto pyysi ruokakorivertailunsa yhteydessä kutakin kauppaketjua laskemaan kuluttajan saaman hyödyn, jos ruokakorin tuotteet ostettaisiin kanta-asiakaskortilla. Hintavertailun ruokakorissa on 222 tuotetta.

S-ryhmän S-etukortilla ja Tradeka/Elannon Ykkös-Bonus -kortilla 4 000 markan kuukausiostosta hyötyi runsaat sata markkaa. K-Plussa -kortilla hyöty jäi lähes puolta pienemmäksi.

Pienelle perheelle, joka ostaa vain puolet ruokakorin tuotteista eli noin 2 000 markan ostokset, etua kertyy S-kortilla ja Ykkös-Bonus -kortilla 30-40 markkaa ja K-Plussa -kortilla vain 15-20 markkaa kuussa.

Syrjähypyt kaventavat bonusetua

Jos asiakas ei halua sitoutua uskolliseen asiakassuhteeseen vaan hairahtuu usein muiden kauppojen houkutuksiin, kanta-asiakkuuden niukat hyödyt hiipuvat entisestään. Useilla asiakkailla on käytössään useita kanta-asiakaskortteja.

Toisaalta uskollisinkaan korttiasiakas ei välttämättä pääse yhtä hyviin säästöihin kuin kortiton asiakas, joka käyttää halvinta kauppaa.

Kuluttajaviraston vertailussa halvimmaksi kaupaksi osoittautunut S-ryhmän Prisma oli edullisin riippumatta siitä, ostiko asiakas kortilla vai ei. Vaikka korttiasiakas olisi ostanut 222 ruokakorin tuotetta K-Supermarketista, Anttilasta, Citymarketista. Maxista tai Eka/Euromarketista kanta-asiakashintaan, hän olisi maksanut enemmän kuin Prisman kortiton asiakas.

Vertailu vaikeaa

Korttien vertailu on vaikeaa, koska keräysjaksojen pituus vaihtelee kuukaudesta vuoteen ja K-ryhmä maksaa plussaa vasta sen jälkeen, kun pisteitä on kertynyt 1 000 eli kuukausiostoja on tehty runsaan 3 000 markan edestä.

Parin tonnin kuukausiostoilla 50 markkaa maksaneen K-Plussa -kortin hankkinut asiakas pääsee omilleen vasta runsaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisestä ostoksestaan.

S-Etukortin heikkoutena on korkea 100-500 markan osuusmaksu sekä kuukausiostosten 500 markan alaraja. Jos ostokset jäävät tämän alle, kuten esimerkiksi eläkeläisillä saattaa käydä, ei bonusta kerry penniäkään. Etukortin toinen heikkous on leikkuri, joka nollaa bonukseen oikeuttavat ostokset kuukausittain.

Myös Ykkös-Bonus jättää asiakkaan osattomaksi, jos ostoja ei kerry keskimäärin yli 500 markkaa kuukaudessa. Bonukset lasketaan kuitenkin vuositasolla, joten toisen kuukauden suuremmat hankinnat korvaavat säästeliäämmin elettyjen kuukausien niukkaa kertymää.

Keskimääräinen bonus kymppejä

Vaikka kauppaketjut maksoivat viime vuonna bonuksia asiakkailleen yhteensä noin 380 miljoonaa markkaa, ei yhdelle taloudelle tästä tule keskimäärin kovinkaan suurta pottia.

Korkeimman bonuksen eli 39 markkaa kuukaudessa saivat S-ryhmän asiakkaat. Keskon ja Tradeka/Elannon kanta-asiakkaiden keskimääräinen kuukausietu jäin vain noin 28 markkaan.

Kuluttaja-asiamies täsmentää ohjeitaan

Kanta-asiakaskorttien mainonta on ollut aggressiivista, mutta monille asiakkaille on jäänyt hämäräksi korttien todelliset hyödyt. Esimerkiksi K-Plussa -korttien maksullisuus tuli monelle yllätyksenä. Kuluttaja-asiamiehelle onkin tullut korteista runsaasti valituksia.

Pohjoismaiden kuluttaja-asiamiehet antoivat viime vuonna yleisohjeet kanta-asiakkuuden markkinoinnista. Parhaillaan kuluttaja-asiamies hioo pelisääntöjä siitä, miten markkinointi saadaan vastaamaan näitä suosituksia ja kuluttajille epäedulliset rajoitukset saadaan kitkettyä pois.

Kuluttaja-asiamiesten mielestä hintojen arviointi on vaikeaa, kun kanta-asiakas saa suhteessa aina suuremman hyödyn, mitä enemmän ostaa. Kauppaketjut eivät kuitenkaan ole valmiita tällaisesta periaatteesta luopumaan.

Kuluttaja-asiamies aikoo antaa täsmennetyt ohjeet asiasta käytyään neuvotteluja kauppaketjujen kanssa.
-Jos tämä ei onnistu, sääntöihin haetaan tarkistuksia markkinatuomioistuimelta, sanoo lakimies Gunveig Planting-Visa Kuluttaja-asiamiehen toimistosta.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme