Mainos
Mainos

Karu video: Pintaan noussut satoja kuolleita kaloja helsinkiläisjoessa – kaloilta on loppunut happi

Helsingin Mätäjoen latvavesien happitilanne on muuttunut hälyttävän huonoksi. Hapenpuutteen vuoksi Mätäjoen lammessa kelluu kasoittain kuolleita kaloja.

Jutussa olevalta videolta näkyy, kuinka särkikalat uivat henkitoreissaan lammen pinnalla.

Asiantuntijoiden mukaan joen yläosan happipitoisuus on laskenut lähelle nollaa. On arveltu, että erittäin lämmin alkukesä olisi kuivattanut lampeen laskevia puroja ja aiheuttanut osaltaan hapen loppumisen.

Uudenmaan ELY-keskuksen suunnittelija Esa Lehtinen arvelee MTV Uutisten haastattelussa, että lämpimän alkukesän osuus kalakuolemiin on pieni.

Lehtisen mukaan joen ja sen yläosan lammen veden lämpötilat eivät ole nousseet niin korkeiksi, että happi loppuisi.

"Vaikuttaa kyllä vähän oudolta"

Myös Virtavesien hoitoyhdistyksessä puheenjohtajana toimiva Lehtinen sanoo, että Mätäjoelta pyritään tämän päivän aikana ottamaan näytteitä ja selvittämään, mistä on kyse.

– Mätäjoen latvoilla on lähteisyyttä jonkin verran. Aivan heti ei vaikuta siltä, että lämpötila olisi noussut pitkälle yli kahteenkymmeneen. Vaikuttaa kyllä vähän oudolta. Vaikka siinä onkin kyseessä sellainen patolaajentuma, en silti jaksa uskoa, että veden lämpötila olisi käynyt vielä niin korkealla, Lehtinen sanoo.

Lehtisellä ei ole vielä minkäänlaista tutkimustietoa siitä, mikä olisi voinut olla kalakuolemien syy. Hän pohtii esimerkiksi jonkinlaisen hulevesijärjestelmän päästömahdollisuutta.

Lohikalat ongelmissa

Vedet lämpenevät pienissäkin vesistöissä pitkälle yli kahteenkymmeneen asteeseen loppukesästä.

Lohikalat kärsivät aina ensimmäisenä, kun happitilanne alkaa vesissä huonontua. Särkikalat selviävät todella huonoissakin olosuhteissa. Lajeista karppi ja ruutana ovat selviytymisen mestareita.

Virtavesien hoitoyhdistys on mukana kunnostamassa varsinkin lohikalojen asuin- ja kutualueita ympäri maata.

Ruutana kalamaailman selviytyjä

Virhon puheenjohtaja sanoo, että sellaiset vesistöt, joissa on lähteitä, lämpötilat eivät pääse nousemaan niin helposti hälyttäviin lukemiin.

Pelkästään pintavetisissä paikoissa yhdistys suositteleekin esimerkiksi kotoutusistutusten unohtamista, koska pienet vesistöt kuivuvat kesällä.

– Ruutana on tunnettu siitä, että se menee lähes hapettomassa vedessä jonkin aikaa. Hauki ja ahven ovat myös sopeutuneet aika hyvin korkeisiin lämpötiloihin.

Lehtinen sanoo, että ruutana ja jotkin karppilajit pystyvät tuottamaan elimistössään eräänlaista jäänestoainetta, ja ne selviävät esimerkiksi pienissä lammissa ja tekolammikoissa, vaikka vesi olisi jäässä pinnasta pohjaan.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme