Mainos
Mainos

Kasvihuonekaasujen vähentämisjoustot ensin kokeiluun

Tänään mietintönsä jättänyt työryhmä toivoo Suomen ryhtyvän kokeilemaan kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tarkoitettuja joustokeinoja, vaikka kansainväliset pelisäännöt niistä ovat vielä auki. Sopivia kokeilukohteita arvioidaan löytyvän Venäjältä, Baltiasta, Puolasta ja kehitysmaista. Valtion rahaa kokeiluun tarvittaisiin 50-70 miljoonaa markkaa seuraavan kahden vuoden aikana.

YK:n ilmastokokouksessa Kiotossa sovittiin, että teollisuusmaat voivat kattaa osan niille määrätyistä vähennyksistä sovituissa maissa toteutettavilla leikkauksilla. Käytettävät keinot ovat päästökauppa ja yhteishankkeet.

Niiden pelisäännöistä pitäisi sopia ensi vuoden aikana. Vasta silloin selviää, miten suuren osan Suomi ja muut teollisuusmaat voivat vähennyksistään niillä kattaa. Työryhmään kuuluneiden ympäristöministeriön edustajien mielestä kokeilu on keskitettävä aitoihin hankkeisiin. Toinen malli on simulointi eli todellisen tilanteen keinotekoinen jäljittely.

Kohde voisi olla esimerkiksi ulkomaisen voimalan hyötysuhteen parantaminen tai hiilivoimalan muuttaminen toimimaan maakaasulla. Myös metsityksessä Suomen uskotaan olevan vahvoilla.

Työryhmää vetänyt teollisuusneuvos Jussi Manninen kauppa- ja teollisuusministeriöstä KTM:stä tähdensi, että Suomen on lähdettävä hyvissä ajoin liikkeelle, jotta se saa kokemuksia joustoista. Suomen vähennyksistä niitä päästään kuittaamaan vasta myöhemmin. Suomelle joustot ovat erityisen tärkeitä, koska meillä energiantuotanto on jo tehokkaasti hoidettu ja näin ollen kotimaasta vähennyskohteiden löytäminen tulee monia muita maita kalliimmaksi, hän selvitti.

Alkuvaiheessa hintahyötyä?

Mannisen mukaan on myös oletettavaa, että alkuvaiheessa muualla toteutettavien vähennysten hinta määräytyy kustannusten mukaan. Myöhemmin päästöyksikön hinta voi nousta hyvinkin korkealle, kun teollisuusmaat ryhtyvät tosissaan kilpailemaan muualla tehtävistä vähennyksistä, jotta ne täyttävät Kiotossa niille määrätyt velvoitteet.

Neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen KTM:stä kertoi, että jo nyt erilaisissa mallilaskelmissa hintahaitari on hämmästyttävän suuri ja yhden hiilidioksiditonnin hinta voi olla tuhansia markkoja. Työryhmän käyttämien laskelmien mukaan hinnan noustessa 200 markkaan, nyt monet liian kalliina pidetyt kotimaiset ratkaisut tulisivat toteuttamiskelpoisiksi. Näihin kuuluu esimerkiksi hiilivoiman korvaaminen osittain tuulivoimalla. Työryhmän näkemyksen mukaan hinta tuleekin olemaan yksi ratkaiseva tekijä joustojen käytölle.

Teollisuuskin hyötyisi

Manninen tähdensi, että nopeasta lähdöstä hyötyisi myös alan teollisuus, kun sen menetelmiä voitaisiin käyttää hankkeissa. Työryhmän tietojen mukaan pisimmälle yhteishankkeita on kehittänyt Imatran Voima. Manninen huomautti, että yhteishankkeet edellyttävät ainakin alkuvaiheessa Suomen valtion mukana oloa.

Työryhmä yritti koota tarkempia tietoja jo toteutuneiden yhteishankkeiden hinnoista, mutta niitä ei saatu. Ainakin Costa Rica on jo tarjonnut mahdollisuuksia metsiensä säilyttämiseen.

Korkeintaan puolet joustoilla täyteen

Lehtonen muistuttaa, että Kioton sopimuksen mukaan teollisuusmaat voivat vain täydentää joustoilla kotimaassa tehtäviä vähennyksiä. Tämän katsotaan tarkoittavan sitä, että vähintään puolet vähennyksistä on toteutettava kotimaassa. Noin puolet voitaisiin hoitaa muualla. Tämä näkemys sopisi myös Suomelle, joka kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen (sd.) sanoin hakee joustoista "riittävän, mutta ei liian suurta" osuutta.

Edes EU ei ole vielä päässyt yhteiseen näkemykseen joustojen osuudesta eikä Lehtonen suostunut asian keskeneräisyyden vuoksi kommentoimaan muiden EU-maiden tavoitteita. Lopullinen osuus määräytyy kansainvälisissä neuvotteluissa. Kalliomäen mukaan EU-maiden näkemykset poikkeavat "suuresti toisistaan".

Lehtonen huomautti, että edes Suomen tarkka vähennysvelvoite ei ole vielä selvillä, koska hiilidioksidin ohella vähennykset koskevat viittä muuta kaasua. Neuvotteleva virkamies Seppo Oikarinen KTM:stä sanoi, että karkean arvion mukaan Suomen olisi vähennettävä ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja 10-20 miljoonalla tonnilla päästäkseen siihen, että päästöt olisivat vuosina 2008-2010 samalla tasolla kuin vuonna 1990.

Ympäristöministeriön kaasutyöryhmän laskelmien mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt vastasivat vuonna 1997 noin 77:ää miljoonaa hiilidioksiditonnia.

EU-puheenjohtaja Suomelle töitä

Työryhmän mietinnön vastaanottanut Kalliomäki tähdensi joustomekanismien tärkeyttä ja valmiutta lähteä niihin mukaan, sillä kasvihuonekaasupäästöjä jouduttaneen kiristämään myös nyt menossa olevan sopimuskauden jälkeen.

Hänen mukaansa tuolloin joustomekanismien merkitys vain korostuu, sillä Suomen "oman vähennystaakan" keventämiseksi ei välttämättä ole enää käytettävissä EU-maiden taakanjaon kaltaisia menetelmiä. Kiotossa sovittiin, että EU-maat vähentävät kasvihuonekaasuja 8 prosenttia vuoden 1990 tasosta. EU-maiden jakaessa oman pottinsa, Suomen osuudeksi tuli päästöjen pitäminen vuoden 1990 lukemissa.

Kalliomäki huomautti, että Kioton sopimuksen eteenpäin vienti tulee olemaan myös Suomen EU-puheenjohtajakauden tärkeitä tehtäviä. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, minkä on arvioitu vaikeuttavan pahoin mm. maailman elintarvikehuoltoa.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme