Mainos
Mainos

Katja Kettu: Kätilö

(WSOY)

Kirjailija Katja Ketun Kätilö on kauden puhutuimpia romaaneja, ja syystäkin. Kettu kirjoittaa melko vähän käsitellystä Lapin sodasta vuosina 1944-1945. Kätilö on rumankaunis rakkaustarina SS-upseerin ja suomalaiskätilön välillä. Nainen on "pahainen punikin pentu ja kylähullun narttukoira", jota yhteisö katsoo alentuvasti, mutta ei voi kokonaan häntä hylätäkään, koska nainen on tienoon ainoa kätilö. Vikasilimäksi haukuttu.

Rovaniemeläissyntyisen Katja Ketun kieli on voimakasta ja häntä on ehditty julkisuudessa verrata alkuvoimaiseen Timo K. Mukkaan ja Rosa Liksomiin. Kettua voi kielellisesti verrata myös Lauri Viitaan, sillä Kettukin keksii omia sanoja. Ne ovat kuitenkin aivan ymmärrettäviä.

Teemat ovat tummia, mutta kieli rajua ja elävää. "Voi tyttö rukka rupinokka, sitä sakemanniako sie haluaisit rykiä? Unoha sie se. Mie suenpalleista pistän sulle kääreen niin ei himot valavota", saa kätilö neuvoksi, kun hän haluaa seurata sakemanniaan Petsamoon ja saksalaisten pitämälle vankileirille Titovkaan. SS-upseeri ei koskaan selvinnyt henkisesti Babi Jarin massateloituksista, joihin osallistui.

Naisia kohdellaan kirjassa julmasti ja alistetaan ehtimiseen, mutta heissä on voimaa. Jotkut kohtaukset ovat kammottavia inhorealistisuudessaan, mutta kontrastina on intohimoa ja rakkautta.

Kettu itse sanoo, että vaikka kirjan historialliset raamit ovat vahvat, niin pohjimmiltaan on kyse ihmisen oikeudesta rakkauteen poikkeusoloissakin.

-Tämän romaanin rakkaus on sinänsä kidutusta. Nämä ihmiset kokevat sen niin vahvana. Tähän rakkauteen ei mahdu arki. He ovat kaikesta huolimatta valmiita rakastamaan toisiaan. Se on joko hulluutta tai todellisesta rakkautta. Sen saa jokainen lukija päättää, Kettu kertoo.

Kirjaansa varten Kettu on lukenut suuren määrän historiaa Muurmannin legioonasta Valpon kuulustelupöytäkirjoihin. Kiinnostus aiheeseen syntyi kuitenkin hänen isoäitinsä sodanaikaisten kirjeiden kautta, joten aihe on tutkittu ja romaanin puitteet ovat sekä ajallisesti että paikallisesti uskottavia.

Katja Kettu asuu Eeva Joenpellon entisessä kodissa, Sammatin Myllykylän kirjailijaresidenssissä kolmatta vuotta. Siellä Eeva Joenpelto kirjoitti menestyskirjansa ja ehkä paikan rauhaisa henki auttaa Kettuakin kirjoittamisessa. Tekihän Tuomas Kyrökin läpimurtonsa siellä asuttuaan.

Terhi Hyvärinen on erikoistoimittaja MTV3:n kulttuuritoimituksessa. Kotimainen kirjallisuus oli aikoinaan yliopistossa hänen pääaineensa.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme