Mainos
Mainos

Kauppiaan hätähuuto: Lakimuutos näkyy karulla tavalla – "Rikolliset ovat huomanneet saavansa touhuta lähes vapaasti"

Pitkän linjan K-kauppias Marko Hoikkaniemi antaa palaa. Kun rikollisten ei tarvitse pelätä oikeita rangaistuksia, ilkivalta kaupoissa on lisääntynyt, kustannukset kauppiaalle kasvussa ja ylipäätään koko alan suunta on täysin väärä. 

MTV Uutiset kertoi joulukuussa, että kauppojen työntekijät kohtaavat yhä useammin epäasiallista käytöstä. Juttu yllä. 

– Vuonna 2008 poistettu sakkojen muuntorangaistus on johtanut siihen, että "rikolliset" ovat huomanneet saavansa touhuta lähes vapaasti. Laki on muuttunut heidän puolelleen, ei heitä vastaan, lataa Hoikkaniemi, joka on työskennellyt kaupan alalla 1980-luvulta alkaen.

– Se, että sakkoja ei muuteta vankeudeksi, on antanut heille vapauden toimia käytännössä miten haluavat. Tuotteiden avaaminen ja syöminen liikkeessä on mahdollista. Myyjät joutuvat pelkäämään, eivätkä oikein voi tehdä asialle mitään.

Välinpitämättömyyttä ja huumehörhöjä

Hoikkaniemi on työskennellyt kaupoissa eri puolella Suomea. Alueellisia eroja ihmisten käyttäytymisessä on hänen mukaansa selvästi.

– Alhaisilla vuokrahinnoilla ja alueen rakenteella voidaan nähdä selvät yhtäläisyysmerkit ongelmakäyttäytymiselle. Ihmisten yleinen toivottomuus näkyy välinpitämättömyyytenä ja jatkuvana oireiluna myös tämän asian kohdalla.

– Erot pohjoisen ja etelän välillä ovat suuret. Pohjoisessa on yhteisöllisyyttä ja ihmiset tuntevat enemmän toisia. Etelässä yksinäisyys ja välinpitämättömyys ova käsin kosketeltavissa.

Hän huomauttaa, että myös huumeidenkäyttö on selvästi yhteydessä ilkivallan ja häiriökäyttäytymisen kanssa. Huumeiden vaikutuksen alaisena olevat ihmiset voivat olla arvaamattomia ja uhkaavia.

"Asiaan pitää puuttua"

Hoikkaniemen mukaan monet myyjät jättävät rikosilmoituksia tekemättä, kun he ovat huomanneet, etteivät ne johda mihinkään. Myös häiritsevästi käyttäytyneiden ihmisten tekemät uhkaukset saattavat pelottaa myyjiä hiljaisiksi. 

– Poliisilta tulee paperilla tiedote, että rikoksen tutkinta ei etene sen vähäisyyden vuoksi. Tästä ei poliisia voi syyttää, mutta ei myöskään kunnioittaa. Poliisi ei hoida monen kaupanalan ammatilaisen kannalta enää tehtäväänsä.

Eniten Hoikkaniemi peräänkuuluttaa yleisen oikeustajun perään. 

– Varkaudet eivät ole hyväksyttäviä ja asiaan pitää puuttua. Sakkojen muuttaminen vankeusrangaistukseksi on välttämätöntä pelkästään jo yleisen oikeustajun kannalta. On syytä ymmärtää, että rikoksen ja rangaistuksen täytyy olla tasapainossa.

Ollaan ihmisiksi -kampanja käynnissä

Moni kaupan alan ammattilainen joutuu päivittäin kohtaamaan työssään epäasiallista käytöstä.

Tämä käy ilmi Kaupan liiton marraskuussa 2017 teettämästä yritys- ja kuluttajakyselystä ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin vuoden 2017 jäsenselvityksestä.

Kaupan liiton selvityksessä 63 prosenttia yritysvastaajista kertoi henkilökunnan nimittelyn ja haukkumisen lisääntyneen. Kuluttajista 30 prosenttia oli törmännyt muiden asiakkaiden häiriköintiin erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa, ja heistä peräti 52 prosenttia nimenomaan kaupassa”, kertoo Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala.

PAMin jäsenselvitys vahvistaa huonon käytöksen lisääntymisen. Sen mukaan myyjien kokema sanallinen väkivalta on yleistynyt. Myyjistä 9 prosenttia kertoi kokevansa sitä vähintään kerran viikossa.

Joulukuussa käynnistynyt Kaupan liiton, työ- ja elinkeinoministeriön, Työelämä 2020 -hankkeen, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Päivittäistavarakauppa ry:n Ollaan ihmisiksi -kampanjalla halutaan herätellä kuluttajat miettimään omaa rooliaan niin myyjien kuin muidenkin asiakaspalvelutyötä tekevien työhyvinvoinnin edistämisessä.

Jokainen maksaa ilkivallasta

Ilkivalta ja rikokset eivät ole ainoastaan kauppiaan ongelma. Ne aiheuttavat kustannuksia, jotka siirtyvät loppujen lopuksi kaikkien asiakkaiden maksettaviksi.

– Ilkivallasta aiheutuu jo pienellekin kaupalle helposti tuhansien eurojen vahingot. Rikokset aiheuttavat jo kymmenien tuhansien eurojen kustannukset. Samalla tämä on johtanut siihen, että myös tavalliset asiakkaat kärsivät tilanteesta. Hinta on tavalla tai toisella siirrettävä tuotteiden hintoihin varsinkin kivijalkakaupassa.

Hoikkaniemi huomauttaa häiriöt näkyvät hintojen lisäksi vähintäänkin siinä, mihin myyjät joutuvat aikaansa käyttämään.

– Kauppojen sisällä asiaan voidaan puuttua henkilökunnan rakennetta muuttamalla. Tarve turvallisuushenkilökunnan lisäämiselle ja turvalaitteille on lähtenyt liikkeelle lakimuutoksen jälkeen, hän sanoo.

Kilohinnaltaan arvokkaat tuotteet houkuttavat

MTV kysyi asiaa kauppaketjuilta, jotka eivät näe tilannetta yhtä synkkänä.

Lidlin viestinnästä kerrotaan, että heidän liikkeissään ilkivaltaa tai töhrimistä esiintyy vuosittain vähän. Näpistykset ovat tosin muuttuneet entistä ammattimaiseksi.

– Varkaudet kohdistuvat pieniin mutta kilohinnaltaan arvokkaisiin tuotteisiin sekä alkoholituotteisiin, kertoo Katja Kuikka Lidlin viestinnästä. 

Lidlissä häiriökäyttäytymiseen puututaan Kuikan mukaan asiallisesti, mutta määrätietoisesti. Usein tilanteet selviävät puhumalla.

– Useassa myymälässä on ammattivartijoita ja henkilökunta kutsuu aina tarvittaessa lisävartijan tai poliisin paikalle. Lisäksi myymälöissä on käytössä erilaista teknologiaa, esimerkiksi hälyttimiä, kameroita ja headsettejä. Kaikki varkaudet ilmoitetaan aina poliisille.

Asiaton ja uhkaava käytös lisääntynyt

SOK Riskienhallintayksikön päällikkö Mikko Koskisen mukaan tuotteisiin tai omaisuuteen kohdistuvat ilkivaltatapaukset ovat hyvin yksittäisiä ja ongelmana selkeästi pienempi kuin esimerkiksi rikoksista aiheutuva haitta tai henkilökuntaan kohdistuva asiaton tai uhkaava käytös.

– Kauppoihin kohdistuvat myymälävarkaudet ovat lisääntyneet viime vuosien aikana, samoin henkilökuntaan kohdistuva asiaton tai uhkaava käyttäytyminen. Onneksi kuitenkin varsinainen väkivalta ei ainakaan meidän kokemustemme mukaan ole lisääntynyt. Ilkivalta on pysynyt samalla tasolla tai jopa laskenut. 

Koskisen mukaan tiettyjä ilkivallan muotoja on saatu jopa kitkettyä pois vuosien aikana.

– Esimerkkeinä kärrypolettien käyttöönotto ja kärryjen parantunut säilytys on käytännössä poistanut kärryjen kuljettamiset ympäri kaupunkia tai kylää. Pahvipuristimet ja parantuneet käytännöt tavaroiden säilyttämiseen lastauslaitureilla taas ovat vähentäneet sotkua ja tavaroiden rikkomista myymäläkiinteistön seinustoilla. 

Iso hintalappu koko alalle

Kaupan Liiton arvion mukaan rikollisesta toiminnasta ja sen estämisestä aiheutuu koko kaupan alalle vuosittain noin 550 miljoonan euron kustannukset. Ilkivallan kustannukset ovat tähän nähden paljon pienempiä.

– Niiden merkitys on enemmän häiritsevä kuin taloudellinen, joskus yksittäinen ilkivallanteko voi tosin aiheuttaa isojakin välillisiä vahinkoja esimerkiksi henkilön loukkaantumisen tai vaikka kiinteistölle aiheutuvan vesivanhingon johdosta. Henkilökuntaan kohdistuvalla asiattomalla käytöksellä taas voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia henkilön työssä jaksamiseen ja pahimmillaan johtaa jopa siirtymiseen toiselle alalle, Koskinen täsmentää. 

Hänen mukaansa aktiivinen ja paikallinen toiminta eri tahojen kanssa on tärkeää. Häiriökäyttäytyminen on hänen mukaansa jonkin verran alueellista, esimerkiksi myymälöissä, jotka ovat suurten ihmisvirtojen lähettyvillä, kuten kaupunkien keskustoissa tai asemien läheisyydessä tapahtuu häiriöitä enemmän.

– Kaupunkien alueilla on myös sosiaalisia eroja, jotka näkyvät samaan aikaan niin meillä kuin vaikka poliisin yleisissä tilastoissa. Myös koulujen ja vaikka joidenkin sosiaalitoimen vastuualueelle kuuluvien toimipisteiden läheisyys voi lisätä häiriökäyttäytymistä ja pienimuotoisia rikoksia. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme