Mainos
Mainos

Kaupunkien ilma yhä kehnompaa

Huoli kaupunkien ilman laadusta on saanut viranomaiset sekä liikenne- ja terveysjärjestöt liikkeelle puhtaamman ilman puolesta. Huolestuneisuuden taustalla ovat ennen muuta liikenteen synnyttämät epäpuhtaudet, joiden haitallisista terveysvaikutuksista on saatu viime vuosina uutta tietoa.

Tammikuussa viranomaiset ja järjestöt käynnistävätkin Liikenne ja ilmanlaatu -nimisen kampanjan, jonka avulla pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta kaupunki-ilman laadusta ja liikenteen vaikutuksista siihen.
Kampanjassa korostetaan paikallisten toimenpiteiden merkitystä ilmanlaadun parantamisyrityksissä, vaikka ilmansaasteet eivät aina olekaan peräisin ainoastaan kotimaisista lähteistä. Kampanja-alueina ovat pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku ja Oulu.

Episoditilanteiden välttäminen

Liikenne ja ilmanlaatu -kampanjan keskeisenä tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään kaupunkien niin sanotut episodit. Episodeilla tarkoitetaan tilanteita, joissa ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat selvästi haitallisen korkealla tasolla. Yleensä episodit kestävät useita päiviä.

Pahoja episodeja on kuluvan vuosikymmenen aikana koettu muun muassa pääkaupunkiseudulla, joulukuussa 1990 ja 1995. Episoditilanteiden vaara onkin suurimmillaan kylminä ja tuulettomina talvipäivinä, jolloin ilma ei pääse puhdistumaan ja saasteet jäävät leijumaan maan pintaan. Liikenneministeriön julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavia episoditilanteita esiintyy Suomen kaupungeissa keskimäärin 2-5 vuoden välein.

Episoditilanteiden välttäminen on tärkeää ennen muuta siksi, että ilman epäpuhtaudet ovat riski ihmisten terveydelle.
-Tieto epäpuhtauksien terveysvaikutuksista on yhä puutteellista, mutta viimeaikaisten tutkimusten tulokset ovat odotettua huolestuttavampia, korosti VTT:n erikoistutkija Kari Mäkelä tiistaina Helsingissä.

Epäpuhtaudet lisäävät hengityselinsairauksia sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia. Erityisesti lapset ja vanhukset ovat alttiita saasteiden terveyshaitoille.

Autoton kaupunki

Suomen kaupungeissa ilman laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota jo senkin vuoksi, että lainsäädäntö velvoittaa ympäristöviranomaisia seuraamaan paikallisesti ilmanlaadun kehitystä.

Esimerkiksi Helsingissä kaupungin ympäristöhallinto on laatinut valmiussuunnitelman, jota Liikenne ja ilmanlaatu -kampanjan tiedotustilaisuudessa esitteli Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Pekka Kansanen.

Helsingin valmiussuunnitelma jakautuu kolmeen eri valmiustilaan, joissa tarvittavat toimenpiteet on mitoitettu päästötilanteen mukaan. Alimmassa, niin sanotussa aktivoidussa perusvalmiudessa on kyse lähinnä tiedon levittämisestä viranomaisille ilmanlaadun heikkenemisestä, kun taas niin sanotussa täysvalmiudessa valmistaudutaan jo rajoittamaan autojen liikkumista kaupungissa.

Tiistaina helsinkiläiset saivat rautatieaseman edustalle oman ilmanlaatumittarin, joka kertoi kaupungin ilmanlaatutilanteen olevan hyvä. Mittarin ilmaisemat muut laatuvaihtoehdot ovat tyydyttävä, välttävä tai huono.

Kansainvälinen esimerkki

Helsingin ilmanlaatumittarin käyttöön vihkinyt liikenneministeri Matti Aura (kok.) tähdensi, että tammikuussa käynnistyvä Liikenne ja ilmanlaatu -kampanja on osa kansainvälistä keskustelua ilmanlaatuongelmista.
-Meillä ongelmat eivät ole yhtä vakavia kuin maailman metropoleissa, mutta on tärkeää, että Suomessakin asiaan puututaan tehokkaasti, Aura huomautti.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi puolestaan muistutti, että Keski-Euroopassa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua ilmanlaatuongelmista. Keskustelu sai uuden sysäyksen viime lokakuussa, kun Pariisissa jouduttiin rajoittamaan autoliikennettä korkeiden saastepitoisuuksien vuoksi.
-EU:ssa ilmanlaatuongelmiin on tarkoitus puuttua lähitulevaisuudessa tiukemmin muun muassa säännöksiä kiristämällä, kansliapäällikkö Hautojärvi kertoi.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme