Mainos
Mainos

Kieli muuttuu jatkuvasti pikkuhiljaa – alue-erojen uskotaan tasoittuvan

Ei hätää! Suomen kieli kukoistaa, voi hyvin ja kehittyy. Kieli ei ole näivettynyt, vaikka sosiaalinen media, pikaviestipalvelut ja emojit tiivistävät ja arkikielistävät ilmaisuja, lisäävät lyhennesanoja ja oikovat kielioppia. Samalla tasa-arvo paranee. Jokaisella on halutessaan käytössään julkaisufoorumi, muistuttaa suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö Helsingin yliopistosta.

Askarruttaako kieli, ymmärrätkö sanonnan?

  • Kotimaisten kielten keskus Kotus ylläpitää Kielitoimiston sanakirjaa, jossa on noin 100 000 suomen kielen sanaa.
  • Neuvontapuhelimesta on saanut apua jo vuodesta 1945. Puhelin 0295 333 201 palvelee maanantaista perjantaihin kello 10–12.
  • Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa 0295 333 203 vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ja muiden erisnimien kieliasua ja käyttöä koskeviin kysymyksiin torstaisin ja perjantaisin kello 10–12.
  • Ruotsin kielen puhelin 0295 333 202 vastaa tiistaisin ja torstaisin kello 13–15.
  • Lisäksi kielineuvontaa saa chatissa eli tsätissä.
  • Kotus antaa lausuntoja sanoista ja kieliopista ja julkaisee suomen kielen lautakunnan suosituksia ja erilaisia kannanottoja.
  • Se ohjeistaa myös nimistösuunnittelussa sekä virka- ja ohjekielessä.
  • Kotuksella on laajat arkisto- ja kirjastokokoelmat.
  • Keskus järjestää myös koulutuksia ja verkkokursseja.
  • Verkkosivuilta löytyy myös erilaisia kielitestejä.
  • Kielikello-lehti alkaa ensi vuonna ilmestyä ilmaisena verkkolehtenä. Viimeinen paperilehti julkaistiin joulun alla.
  • Helsingin yliopiston rahoittama Tieteen termipankki on koonnut vuodesta 2012 yhteen termejä, joita tieteilijät selittävät suomeksi.

Lähteet: Kotimaisten kielten keskuksen ja Tieteen termipankin verkkosivut

Kieli on varsin voimakkaassa turbulenssissa muun muassa englannin kielen vaikutuksen ja kansainvälistymisen vuoksi. Kielen isot muutokset vievät satoja, elleivät tuhansia vuosia, mutta pieniä tapahtuu jatkuvasti. Esimerkiksi koska-sanaa on alettu käyttää ilman, että sen jälkeen tulee kokonaista sivulausetta. "Olen myöhässä, koska ruuhka." "Otan kivennäisvettä, koska tipaton."

Onikki-Rantajääskö pohtii visuaalisuuden merkitystä kielen muutoksille. Sosiaalisen median kuvallisuus lisääntyy koko ajan.

– On mielenkiintoista nähdä, miten voittopuolista siitä tulee. Kirjoittamisen sijasta pistetään kuvia ja videoita tai katsotaan niitä.

Seksikäs ei ole vain seksikäs

Sanojen merkitykset laajenevat, havainnollistaa Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Riitta Eronen.

– Esimerkiksi seksikäs voi tarkoittaa kiinnostavaa. Sosialisointi on saanut uuden merkityksen. Nuoret käyttävät sitä myös kuvaamaan seurustelua, kun vanhempi polvi ymmärtää käsitteen aivan toisin.

Sosiaalinen media ja sote-uudistus ovat tuottaneet valtavasti uutta, irvailevaakin sanastoa sote-sotkuineen ja -soppineen. Some on sopeutunut suomen kieleen niin hyvin, että siitä on tullut verbi somettaa. Uusia sanoja ovat niin ikään johdannaiset somekansa, someraivo, somekupla. Elämäntapaan ja trendeihin liittyvät nyhtö- ja vege-alkuiset sanat kasvattavat sanastoa.

Uudet ilmaisut herättävät myös tunteita ja vahvojakin mielipiteitä.

– Kielikeskustelu todistaa, että kieli voi hyvin, siitä ollaan innoissaan, sitä halutaan suojella, sitä rakastetaan, Eronen listaa.


Suomea pitäisi käyttää kaikkialla

Eronen on sitä mieltä, että suomen kieltä pitäisi käyttää järjestelmällisesti kaikkialla.

– Etenkin teknisillä aloilla ja luonnontieteessä on annettu periksi. Ajatellaan, että ainoa oikea tapa on viestiä englanniksi, koska yhteisö on englanninkielinen. Kansalaisilla on kuitenkin oikeus ja ilo tietää tieteen tapahtumista.

Eronen muistuttaa, että jo demokratian vuoksi tiedon pitää olla kaikkien saatavilla, ei vain heidän, jotka osaavat sujuvasti vierasta kieltä tai erikoissanastoa.

– Että ei synny eliittejä, jotka yksin hallitsevat ilmaisuja.


Minne kieli on menossa?

Mihin suuntaan kieli kehittyy? Paljoa ei Eronen uskalla ennustaa, mutta arvioi kuitenkin, että kieli niin sanotusti hämäläistyy.

– Voimakkaat murrepiirteet katoavat ja kieli tasoittuu. Puhe- ja arkikielen piirteet sanastossa jatkuvat. Taivutuksista ehkä harvinaisemmat alkavat kadota.

Esimerkkinä Eronen mainitsee nimen Tuomas taivutusmuodon Tuomaan. Sen tilalle on tullut yhä yleisemmin muoto Tuomaksen.

– Ks on erittäin hallitseva ja puoleensavetävä.

Toinen muuttuva muoto on yhdyssanoissa, joiden alussa on adjektiivi. Niiden alkuosa vanhastaan taipuu, kuten sanoissa nuorenparin, omantunnon. Uusissa oma-alkuisissa sanoissa, esimerkiksi omalääkäri, ei alkuosa enää taivu. Sanat myös yksinkertaistuvat. Kunnallisvaaleista tuli kuntavaalit. 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot