Mainos
Mainos

Kohta on yli 50 kuntaa suurissa ongelmissa: Työssäkäyviä asukkaista vain neljännes

Lapsia ja eläkeläisiä on suhteessa työikäiseen väestöön viimeksi ollut näin paljon 60-luvun alussa. Asiasta kertoo Tilastokeskus.

Väestön vanheneminen johtaa nykyisellä menolla siihen, että Suomessa on ensi vuosikymmenen lopussa yli 50 kuntaa, joissa vain noin neljäsosa väestöstä käy töissä.

Tämä käy ilmi MTV Uutisten kaivamista Tilastokeskuksen laskelmista. 

Jos työssäkäyviä ja työn ulkopuolella olevia haluttaisiin olevan suhteessa saman verran nyt kuin vuonna 2030, se vaatisi noin 140 000 työssäkäyvää nykyistä enemmän.

65 vuotta täyttäneitä on Suomessa vuonna 2040 yli 400 000 enemmän kuin nyt. Väestöllinen huoltosuhde on jo nyt kehno – viimeksi se oli tällä tasolla yli 50 vuotta sitten. Silloin tilanne johtui lapsikatraista, nyt nousun syy on kasvava vanhusväestö.

Työikäisten määrä laskussa

Työikäisen väestön määrä on laskenut lähes 80 000:lla tällä vuosikymmenellä. Trendi jatkuu nykyisen väestöennusteen mukaan vielä ainakin kymmenen vuotta.

Mitkä tämän huonon huoltosuhteen konkreettiset vaikutukset ovat?

– Sillä on tietenkin sitten vaikutuksia siihen, että vanheneva väestö tarvitsisi sosiaali- ja terveyspalveluja. Se tarkoittaa tälle alueelle ja kunnille menoeriä, kommentoi Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Kaija Ruotsalainen.

Myös taloudellinen huoltosuhde eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työssäkäyviin heikkenee tulevaisuudessa, ellei työllisyyttä saada nousuun.

Paljonko tarvittaisiin lisää työntekijöitä, että haluttaisiin säilyttää edes tämä nykyinen taso?

– Vuoteen 2030 mennessä 140 000 lisää, toteaa Ruotsalainen.

 Onko se paljon?

– Kyllä se tällä hetkellä tuntuu aika suurelta määrältä, kehittämispäällikkö jatkaa.

Kainuu, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi

Heikoin tilanne vuonna 2030 ennakoidaan olevan Kainuussa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Tilastokeskuksen laskelmasta käy ilmi, että Suomessa olisi ensi vuosikymmenen lopulla yli 50 kuntaa, joissa koko väestöstä vain noin joka neljäs kävisi töissä, mikäli työllisyysaste pysyy alueilla vuoden 2014 tasolla.

Näissä kunnissa töissä kävisi vain joka neljännes:

Salla, Puolanka, Kivijärvi, Hyrynsalmi, Lieksa, Juuka, Ilomantsi, Kemijärvi, Posio, Tuusniemi, Rääkkylä, Suomussalmi, Paltamo, Kinnula, Kuhmoinen, Pello, Luhanka, Valtimo, Vaala, Kitee, Ranua, Taivalkoski, Kyyjärvi, Kaskinen, Kannonkoski, Ristijärvi, Enonkoski, Pudasjärvi, Kaavi, Vesanto, Heinävesi, Kuhmo, Rautavaara, Puumala, Pielaveri, Siikainen, Parikkala, Pelkosenniemi, Ylitornio, Merijärvi, Kangasniemi, Savukoski, Simo, Nurmes, Padasjoki, Sonkajärvi, Joutsa, Sysmä, Rautjärvi, Karstula, Tohmajärvi, Viitasaari ja Outokumpu.

– Se voi vaikuttaa heikentävästi alueen palvelutarjontaan ja eriarvoistaa sitä kautta. 

Asiantuntija muistuttaa, että maahanmuutto on yksi osa ratkaisua. Lisäksi työuria pitäisi pidentää muutenkin kuin alku- ja loppupäästä.

– Pitäisi saada myöskin työuran keskivaiheessa olevia henkilöitä enemmän työhön, päättää Ruotsalainen.  

Faktalaatikossa luetelluissa kunnissa työllisten määrä on 22:n ja 27:n prosentin välillä vuonna 2030, mikäli työllisyysaste pysyy muuttumattomana.  

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme