Mainos
Mainos

Koivisto pohtii yhä Zavidovoa

Presidentti Mauno Koivisto pohtii edelleen, nostiko Urho Kekkonen itse esille ajatuksen YYA-sopimuksen muuttamisesta Zavidovossa vuonna 1972.

-Minulla ei ole lopullista vastausta, mutta jonkinlainen käsitys siitä, millainen se saattaisi olla, totesi Koivisto puhuessaan historian tekemisestä ja kirjoittamisesta yleisen historian valtakunnallisella tutkijakoulutuskurssilla Jyväskylän yliopistossa perjantaina.
Koivisto viittasi Kekkosen allekirjoittamaan muistioon, jonka tämä oli toimittanut pääministeri Koivistolle maaliskuussa 1970. Kekkosen arkistosta on löytynyt myös saman vuoden helmikuulle päivätty pitempi muistio aiheesta, jonka silloinen presidentti oli lukenut pää- ja ulkoministereille maaliskuussa.

Muistiossa Kekkonen toteaa, että niin kauan kun Suomella on yhteistyö- ja avunantosopimus Neuvostoliiton kanssa, ei ole vaaraa Suomen politiikan muuttumisesta. Muistion mukaan olisi voitu tehdä myös pitempiaikainen perspektiivisopimus Suomen ja Neuvostoliiton kauppasuhteista.
Kekkosen mukaan häneltä oli kysytty, mitä Suomessa tällaisesta ajatellaan. Koivisto kertoi todenneensa, ettei sellaiseen ole syytä lähteä. Koivisto viittasi tänä syksynä ilmestyneeseen kirjaansa Liikkeen suunta, jossa myös käsittelee tätä kysymystä.
-Kun Neuvostoliiton entinen lähetystöneuvos Aleksei Shumakov kesällä 70 kysyi minulta, minkä takia Suomi nyt haluaa ottaa esille YYA-sopimuksen uudistamisen, minä ihmetelin ja sanoin, että sehän oli teidän idea. Shumakovkin hämmästyi, Koivisto muisteli.
Koska suomalaisista dokumenteista ei selviä enempää, Koivisto on pyytänyt asiaa koskevaa arkistomateriaalia Venäjältä.
-Mutta siellä pyörät pyörivät hitaasti. Seuraava valaistus on kuitenkin saatavissa vasta siltä suunnalta, Koivisto totesi.

Salassapidosta haittaa tutkijoille

Koivisto kertoi historiantutkijoille pyrkineensä vaikuttamaan siihen, että lupia asiakirjojen salassapitomääräysten antamiseen rajoitettaisiin.
-Jos asiakirjakokonaisuudessa on yksikin salassa pidettäväksi arvioitu paperi, koko nippu leimataan salaiseksi. Ilmeisesti ei ole tarpeeksi työvoimaa erottelemaan niitä papereita, jotka voisivat olla käytettävissä, Koivisto arvioi.

Koiviston mukaan tilanne on tutkijoiden kannalta pahenemaan päin, koska asiakirjoja syntyy aina vain enemmän.
-Lähettiläätkin lähettävät kirjeitä salaisina siinä toivossa, että ne luettaisiin, presidentti huomautti.
Koivisto muistutti, että monessa muussakin maassa asiakirjajulkisuuden puute on ongelma tutkijoille.
-Minä kerron omista asioistani ja asioista, joiden materiaali on muiden ulottumattomissa. Toivon että on jotakin hyötyä siitä, että näistä asioista näinkin nopeasti jotakin kerrotaan, Koivisto sanoi.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme