Mainos
Mainos

Koiviston elämä ja persoona näkyvät hautajaisissa – valtiollisten hautajaisten kaavassa liikkumatilaa

Valtiollisten hautajaisten protokolla ei ole niin läpijäykkä kuin nimestä voisi päätellä. Protokollapäällikkö Matti Heimonen ulkoministeriöstä kertoo, että vainajan elämä ja persoona sekä omaisten toiveet näkyvät myös valtiollisissa hautajaisissa.

Vuoden 1989 jälkeen valtiolliset hautajaiset ovat saaneet muun muassa kirjailija Väinö Linna, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth ja valtioneuvos Harri Holkeri.

– Jo näistä henkilöistä voidaan päätellä, ettei ole mitään yhtä kaavaa, jota muodollisuuksissa käytetään, Heimonen sanoo.

Valtiollisten hautajaisten peruskaavaan kuuluvat surukirja, kirkko, hautaansiunaaminen, kukkatervehdykset, saattue, hautaanlasku, muistotilaisuus ja suruliputus. Hautajaistoimikunnalla on liikkumatilaa sekä kaavan sisällä että sen ulkopuolella.

– Hautajaiset ovat tilaisuus, jossa noudatetaan hyvin konservatiivista tapaa, mutta kyllä niidenkin protokolla on osin aikaan ja tapoihin sidoksissa.

Heimosen mukaan ajan ja tapojen muutos näkyy esimerkiksi siinä, että helatorstaina haudattavalle presidentti Mauno Koivistolle on avattu perinteisen surukirjan oheen nettiin sähköinen surukirja. Lisäksi Koivisto hautajaissaattue liikkuu Tuomiokirkosta Hietaniemen hautausmaalle autoilla, kun presidentti Urho Kekkosen saattue kulki saman matkan jalan. Holkeria puolestaan ei saatettu ollenkaan, vaan hautajaisissa siirryttiin kirkosta suoraan muistotilaisuuteen.


Kekkoselle kunnialaukauksia ei ammuttu

Presidenttien hautajaisissa on usein näkyvästi esillä se, että Suomessa presidentti toimii myös Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Jo nyt tiedetään, että Koiviston arkun kantavat kirkosta ulos kenraalit. Heimosen mukaan lisäksi hautajaisiin saattaa tulla erilaisia sotilaallisia kunnianosoituksia, kuten kunniapataljoona, kunniavartio, lippulinna ja mahdollisesti kunnialaukauksia. Itsestään selviä nekään eivät ole.

– Näistä päätetään erikseen, millainen kokonaisuus halutaan nähdä. Kekkosella kunnialaukauksia ei ollut, Heimonen sanoo.

Hautajaisissa näkyy yleensä myös vainajan harrastukset, persoona, elämä ja ura. Edelliset valtiolliset hautajaiset sai vuonna 2011 Holkeri, jonka hautajaisissa partiolaisuus oli näkyvässä roolissa. Koiviston ykkösharrastus oli lentopallo.


Ulkovaltojen edustajat kutsuttu

Vieraiden kutsumiseen valtiollisiin hautajaisiin ei Heimosen mukaan liity erityistä protokollaa. Nykyään käytäntö on usein se, että valtioita edustavat paikalliset suurlähettiläät. Myös Koiviston hautajaisiin on lähetetty kutsut kaikille ulkovaltojen edustajille Suomessa.

– Mitä vieraita sen lisäksi mahdollisesti suoraan tulee, siihen en osaa ottaa kantaa. Nykyään avointa kutsua ei voi lähettää, koska sen hallinnoiminen on hyvin vaikeaa. Ei ole olemassa mitään kaavaa siitä, keille kutsu pitäisi lähettää.

Kaikkiaan Koiviston hautajaisiin on kutsuttu yli 500 vierasta. Esimerkiksi valtion ylin johto saa kutsun automaattisesti. Koiviston omaiset ovat mukana hautajaistoimikunnassa.

– Heillä on tärkeä rooli kertoa, keitä he haluavat kutsua.

Kirkon periaatteisiin kuuluu, että kirkon tilaisuudet ovat avoimia kaikille seurakuntaisille. Paikkoja kirkossa on kuitenkin rajatusti. Lisäksi tulijat joutunevat varautumaan tiukkoihin turvatarkastuksiin.

Koiviston hautajaisia valmisteleva toimikunta kertoo hautajaisten kulusta ja yksityiskohdista maanantaina. 


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme