Mainos
Mainos

Kommentti: Juhlat on juhlittu – tapammeko itsemme vai teemmekö jotain jo tänään? Suomi ei voi sysätä vastuutaan muille ilmastonmuutoksen torjunnassa

”Tämä raportti ei ole herätyshuuto, se on tikittävä aikapommi”.

Tämä oli maailmanpolitiikan kokeneista johtajista ja rauhanvälittäjistä koostuvan The Elders -ryhmän puheenjohtajan ja Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin osuva tiivistys hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportista.

Video: Ilmastoraportista keskusteltiin aktiivisesti maanantain Huomenta Suomessa

Raportin viesti on karu. Pariisin ilmastosopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä estämään lämpötilan nousua 1,5 asteeseen. Kunnianhimon tasoa on nostettavaa ja rajusti. Jo puolen asteen nousu lämpötiloissa olisi tuhoisaa.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan Suomen pitäisi olla päästöneutraali vuonna 2035 ja päästönegatiivinen 2050. Tämä tarkoittaisi, että energiasektori on saatava vauhdilla päästöttömäksi, turpeesta ja kivihiilestä on päästävä eroon. Toimia on kohdistettava maatalouteen ja liikenne on saatava vähäpäästöiseksi nopeammin kuin vuoteen 2045 asetettu tavoite.

Missä olit tänä historiallisena päivänä, moni varmasti kysyy? Tänään ja lähipäivinä uutiset täyttyvät huolestuneiden poliitikkojen ja kansalaisten vaatimuksista, että nyt puheet on puhuttu ja on toiminnan aika.

Tähän asti me kaikki vielä nyökyttelemme, mutta sitten alkavat vaikeudet.

Joku muu -syndrooma ei enää kelpaa

Ilmastonmuutos ei ole uutinen, joka on lävähtänyt naaman eteen yllättäen. Tietoa ja keinoja on ollut jo vuosikausia. Ilmastonmuutokseen pätee valitettavasti joku muu -syndrooma. Ei minun, vaan sen jonkun kuuluisan muun pitäisi tehdä enemmän.

Aloitetaan meistä kansalaisista. Liian moni ajattelee, että yksittäisen kansalaisen syömisillä, autoiluilla, uuden vaatteen ostamisella tai kaukomatkalla lentäen ei ole väliä. Ihminen on ahne ja hedonistinen eläin.

Moraaliposeeraus ja huoli unohtuvat helposti, kun tarjolla on halpa lento ja viikonlopun pikareissu Berliiniin näpsimään instakuvia luomubrunssista. Miksi juuri minua kuritetaan kalliimmilla veroilla, ruualla, polttoaineella tai lämmityskuluilla?

Jokaisen meistä valinnoilla on kuitenkin väliä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusten mukaan kotitalouksien kulutus aiheuttaa noin 70 prosenttia kotimaan loppukäytön päästöistä. Arjella on väliä, vaikka se kirpaiseekin.

Poliitikkojen vikako?

Seuraava joku muu on tietysti poliitikko. Hehän asioista päättävät. Sysätään homma sinne. Kesän käristyskupoli ja sato-ongelmat saivat monet kärkipoliitikot nostamaan ilmastonmuutoksen vahvasti esiin. Paine tuli äänestäjiltä ja siksi poliitikot lyöttäytyivät sinne, missä uskovat äänestäjän pelkoineen ja huolineen lymyilevän.

Ilmastonmuutoksen pitäisi olla keskeisiä teemoja kevään vaaleissa. Näemme hienoja vaaliohjelmia ja julistuksia, mutta sitten alkaakin vaikea osuus. Poliitikolle tinkimisen epistolan ja korotusten sanoman markkinointi on vaikeaa, ellei mahdotonta.

Puolueilla on omat intressiryhmänsä ja niinpä alkaa taistelu kenen muun energiaverotuksesta, turvetuesta, autoilusta tai muusta kuluttamisesta pitää lähteä tinkimään. Entäs työpaikat, kansainvälinen kilpailutilanne, talouskasvu?

Ja sitten olemmekin kohdassa, mitäpä pieni Suomi voi tehdä. Eipä rangaista meitä, koska Suomi ei ole syypää. Sen jälkeen ketju meneekin, että ei EU voi ruveta ilmastopyhimykseksi, kun on Kiina, Yhdysvallat tai Intia. Ja näin joku muu -ajatusketju on jatkunut vuodesta toiseen.

Mutta meillä on väliä. Jos kymmenen prosenttia maailman rikkaimmista ihmisistä puolittaisi päästönsä, voisimme estää maapallon lämpenemisen yli haitallisen kahden asteen rajan. Suomi voi olla ja sen pitää olla muutoksen tekijä, koska meillä on siihen varaa.

Median on otettava itseään niskasta kiinni

Kevään eduskuntavaaleissa media on myös paljon vartijana. Miten ilmastonmuutos nousee vaalitentteihin, kun yhdeksän puheenjohtajan päässä pyörivät, jos rehellisiä ollaan, työllisyysaste, ansiotulojen verotus, perhevapaat, sosiaaliturvan uudistus, Nato tai maahanmuutto? Itsetutkiskelun paikka monessa toimituksessa.

Tänään julkistettu raportti toimi pohjana joulukuussa Puolan Katowicessa järjestettävälle ilmastokokoukselle. Kokouksessa pitäisi päättää Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toteutuksesta. Se ei ole helppo kokous, vaikka lopputuloksen pitäisi olla kaikille päivän selvä.

Jokainen voi myös vaikuttaa ja painostaa poliitikkoja päätöksiin kotimaassa. Ääntään voi käyttää jo huhtikuussa.

Kauhistelun ja väistelyn aika on ohi. Niillä joilla on eniten, on myös valtaa. Tarvitaan pakkoja, koska ei kukaan solidaarisuuttaan mitään suostu tekemään. Ihminen on sellainen. Elämäntapamme tappaa meidät tai ainakin tulevat sukupolvet.

Juhlat on juhlittu.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme