Mainos
Mainos

Kommentti: Miksi palomies ei voisi olla palopelastaja? – Kieli muokkaa ajattelua

Aamulehden esiin nostama ajatus sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käytöstä on vanha. Siitä noussut haloo ei silti yllätä, koska kieli on niin henkilökohtainen asia, kirjoittaa MTV.fin etusivun vastaava tuottaja Seppo Haaparanta.

Aamulehden linjaus siirtyä pelkästään sukupuolineutraalien ammattitermien käyttöön nostattaa suuria tunteita. Kuohunnassa ei ole kyse vähemmästä kuin jokaisen suomen kieltä puhuvan maailmankuvasta – ja sen ajautumisesta muutoksen tielle.

En aio tässä henkilökohtaisessa kommentissani hakea ehdottomia linjauksia tai kielenkäytön sääntöjä. Jotta niihin kannattaa lähteä, kannattaa kiinnittää huomio ensin omiin ajatuksiin. Ajatuksiin, joita ei välttämättä edes itse tiedosta.

On tunnustettu fakta, että kieli muokkaa ajattelua. Kieli vaikuttaa suuresti siihen, miten näemme maailman. Jos sanomme jo ammattinimikkeessä, että jokin työ on miehen tai naisen hommaa, se vaikuttaa alitajuisesti meihin. Muokkaa maailmaamme.

Jos kielen vaikutuksen tunnustaa, niin kuin faktat yleensä kannattaa, jäljelle jää vain kysymys siitä, onko vaikutus toivottava.

Tästä on kyse.

Haluammeko, että maailmankuvaamme sisältyy miesten ja naisten töitä?

Tähän voi jokainen vastata itse omasta puolestaan. Oma mielipiteeni on, että meidän pitäisi pyrkiä siihen, että emme vaikuttaisi muiden valintoihin painostamalla heitä latautuneilla termeillä.

"Haluammeko, että maailmankuvaamme sisältyy miesten ja naisten töitä?"

Aamulehden avauksen vastustus on ollut paikoin niin kiivasta, että on pakko kysyä miksi. Onko lokeroivista ammattitermeistä luopumisessa jotain negatiivista?

Vastaan jo etukäteen pariin vastaväitteeseen:

Ei. Tällä ei kiellettäisi sukupuolten olemassaoloa. Miehet saavat olla miehiä ja naiset naisia jatkossakin. Neutraaliuteen pyrkivän ilmaisun tavoite on, että emme enää leimaisi asioita jommankumman sukupuolen oikeudeksi tai velvollisuudeksi.

Ei. Perustuslaki saatikka Julkisen sanan neuvosto eivät velvoita käyttämään tiettyjä termejä, kuten puhemiehen tapauksessa on esitetty.

Ja ei. Vanhaan takertumisen perusteluksi ei riitä, että näin on totuttu tekemään. Jos asiat voi tehdä paremmin, ja ammattiaan harkitsevan valintaa voi helpottaa turhaa sukupuolittunutta painolastia poistamalla, miksi emme tekisi niin?

Väitän, että esimerkiksi 12-vuotiaan pojan, joka haaveilee lentokoneessa työskentelemisestä, olisi helpompi hakeutua stuertiksi, jos ammattia ei yhä miellettäisi lentoemännän työksi. Ja samaten 12-vuotiaan tytön olisi helpompi hakeutua vaikkapa palomieheksi, jos ammatin nimike muutettaisiin vaikkapa palopelastajaksi.

Ammatinvalinnan kannalta kriittisissä ikävuosissa mielikuvat ohjaavat vahvasti konkreettisia valintoja. Harva kehtaa avoimesti haaveilla ”vääränlaisesta” ammatista.

Porukan paine on kova.

Eikä mikään muu kuin tapa pakota meitä lisäämään tätä painetta. Miksi emme pyrkisi muutokseen, jolla on vain positiivisia vaikutuksia?

MTV Uutiset käyttää jatkossakin vakiintuneita titteleitä. Esimerkiksi eduskunnan puhemies on puhemies sukupuolesta riippumatta siihen saakka, kunnes eduskunta päättää itse muuttaa nimikettä.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme