Mainos
Mainos

Kommentti: Painakaa päivämäärä 15.2. mieleen: Tammikuun kihlaus, helmikuun purkaus – kävi hyytävä puhuri

Työmarkkinoilla kävi keskiviikkona hyytävä puhuri, kun ensin Metsäteollisuus irtaantui uudesta työmarkkinamallista ja sitten EK irtisanoi yli 20 keskusjärjestösopimusta.

Kumpikin irtiotto oli odotettu teko edellisten jatkeeksi, mutta pannaan silti päivämäärä muistiin: 15.2.

Suomalainen sopimisen kulttuuri sai lähtölaukauksen, kun työnantajat ja työntekijät löivät kättä sotien keskellä vuonna 1940. Oli tammikuun kihlaus, nyt helmikuun purkaus.

Keskusjärjestösopimusten irtisanominen tuo valtavasti työtä niille ammattiliitoille, joiden pitää neuvotella asiat nyt omiin sopimuksiinsa. Monissa liitoissa näin on jo tehtykin ja muutamissa liitoissa itse asiassa uskotaan, että niissä osataan neuvotella paremmin kuin keskusjärjestössä.

Järjestösota?

Draaman ainekset eivät siis ole aivan niin suuret kuin Palvelualojen ammattiliiton ensireaktioista voisi kuvitella. PAMin puheenjohtaja Ann Selin puhui heti järjestösodasta.

PAMin rajun retoriikan taustalla on, että liiton radikaali siipi on yhä karvat pystyssä kilpailukykysopimuksen jäljiltä. Selinin liikkumatila on pieni.

EK:n julistus on siis enemmän symbolinen. Mutta ajoitus oli toki lievästi shokeeraava. Samoilla kellonlyömillä Metsäteollisuus ilmoitti irtaantuvansa vientiteollisuuden uuden työmarkkinamallin valmistelusta. Keskiviikko oli märkä rätti niille, jotka ovat laittaneet arvovaltaansa peliin niin sanotussa Suomen mallissa.

Teknologiateollisuuden ja Metsäteollisuuden työmarkkinaneuvottelijat Eeva-Liisa Inkeroinen ja Nina Pärssinen ovat pitkäaikaisia hyviä ystäviä, kuulemma eilisen jälkeenkin. MTV:n tietojen mukaan kaksikon välit ovat nyt kuitenkin jäätävät, ja keskiviikon neuvotteluissa Inkeroinen näytti Pärssiselle ovea, kun Metsäteollisuuden kanta lopullisesti selvisi.

Vientiteollisuus käy siis kahdessa leirissä ensi syksyn työehto- ja palkkaneuvotteluihin. Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus yrittävät pitää hengissä korisevaa työmarkkinamallia. Metsäteollisuus kulkee omaa latuaan ja yrittää vääntää Paperiliitolta lisää joustoja ja paikallista sopimista.

Suomen malli lahoaa

Jännäksi käy, miten Sipilän hallitus reagoi työmarkkinamallin hiljaiseen lahoamiseen. Nimittäin kun kilpailukykysopimusta hyväksyttiin, Suomen malli oli äärimmäisen tärkeä hallitukselle ja viimeinen sinetti Kikylle. Virkamiehet räknäilivät pilkuntarkasti Suomen mallille hintalappua. Nyt niitä lukuja ei muistele enää kukaan.

Niin sanotussa Suomen mallissa vientialat määrittelevät palkankorotusten tason, jota muut alat eivät ainakaan ylitä vaan mieluummin alittavat.

Metsäteollisuuden irtiottoa ei katsota hyvällä julkisella sektorilla, jonka työntekijöiltä pyydettiin ja saatiin uhrauksia vientialojen työpaikkojen hyväksi. Nyt tärkeä vientiala häipyy yhteisestä neuvottelupöydästä. Pienipalkkainen kuntatyöntekijä saattaa kysyä, tämänkö takia minulta viedään lomapalkasta lähes kolmannes.

Keskiviikko 15.2. sinetöi ainakin sen, että ensi syksyn työehtoneuvotteluista tulevat värikkäät. Inflaatio nousee öljyn hinnan perässä ja talous on virkoamassa, joten nollakorotus ei maistu ihan kaikille.

Jo tässä vaiheessa voi vihjata valtakunnansovittelija Minna Helteelle sekä työmarkkinatoimittajille, että älkää varatko syksyyn lomia ja ruskaretkiä. Luvassa lienee ruskan sijasta tuskaa.

Kirjoittaja on MTV Uutisten politiikan ja talouden toimituksen päällikkö.


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme