Mainos
Mainos

Kommentti: Se siitä ylpeydenaiheesta – numerot paljastavat raa’an totuuden Suomen koulujärjestelmästä

Suomi on kerännyt kansainvälistä ylistystä siitä, että täällä perhetausta vaikuttaa vain vähän oppimistuloksiin. Näille kehuille ei ole enää aihetta, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Joonas Lepistö.

Suomalaisen perusopetuksen kivijalkana on pidetty kykyä pitää koko ikäluokka mukana – perhetaustasta huolimatta. Itse asiassa kotien erojen tasoittaminen oli yksi keskeinen peruste koko peruskoulujärjestelmän rakentamiselle.

Vielä viime vuosikymmenen lopulla Suomi patsasteli Pisa-maiden kärkikastissa sosioekonomiaa mittaavassa tilastossa. Vuonna 2015 olimme vaipuneet aivan eri tasolle – täällä kotitausta vaikuttaa tällä hetkellä yhtä lailla kuin OECD-maissa keskimäärin. Olemme siis Slovakian, Puolan, Japanin ja Saksan tasolla. 

Koulujärjestelmän kyky huolehtia heikoimmista on selvästi rapistumassa. Professori Jouni Välijärven mukaan tämä liittyy koulusäästöihin ja koulujen mahdollisuuksiin tukea nuoria erityisopetuksen keinoin.

Yhteiskuntatieteilijät ovat nostaneet esiin viime vuosien kehityksen, jossa näkyy köyhyysrajalla olevien perheiden määrän lisääntyminen. Samaan aikaan Pisa-tulokset ovat kertoneet kaikista köyhimpien perheiden lasten osaamistason laskeneen eniten. 

Osaamistason lasku näkyy niin, että kun vielä 2006 Pisa-tutkimuksen minimiosaamistason alitti alle 5 prosenttia suomalaisnuorista, kaksi vuotta sitten määrä oli jo yli 12 prosenttia. Määrä on siis noin 2,5-kertaistunut vuosikymmenessä. 

Sen lisäksi, että Suomen imago koulutuksen huippumaana on koetuksella, kehitykseen sisältyy uhka suuremmasta tragediasta. Jos yhä suurempi osa nuorisosta jää vaille riittäviä perusvalmiuksia, kapenevat nuorten mahdollisuudet löytää työpaikkoja. 

Aihe on erityisen ajankohtainen tilanteessa, jossa työmarkkinat etenevät kohti osaamisvaatimuksien kasvua. Matalan osaamisen aloja ennakoidaan katoavan kiihtyvään tahtiin. 

Elämme Suomessa, joka piiskaa itseään kestävämpään kilpailukykykuntoon – kuntoon, joka rakentuu vahvaan osaamiseen. Samalla, kun syrjäytymisriski kasvaa, voi olla edessä kysymys osaavan työvoiman riittävyydestä. 

Jos kehitys jatkuu mollivoittoisena, edessä saattaa olla Suomi, joka jakautuu yhä voimakkaammin menestyjiin ja häviäjiin. Moinen tila tulisi kalliiksi – niin henkisesti kuin fyysisestikin. 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot