Mainos
Mainos

Korkeasaareen tuotu punakorvakilpikonna jätettiin eläintarhan altaaseen – tämän takia se piti lopettaa

Korkeasaaren eläintarha kertoi eilen, että sen tiloihin oli hylätty punakorvakilpikonna. Koska Korkeasaari ei voi ottaa vastaan kyseistä eläintä, tiloihin tuotu punakorvakilpikonna on nyt lopetettu. Usea MTV:n lukija on ihmetellyt sitä, miksi Korkeasaari ei voinut ottaa punakorvakilpikonnaa hoitaakseen.

Korkeasaareen on ennenkin tarjottu lemmikiksi sopimattomia eläimiä. Katso uutisjuttu videolta!

Korkeasaari kertoi julkisuuteen eilen tapauksesta, jossa joku oli tuonut lupaa kysymättä punakorvakilpikonnan eläintarhan keskusaltaaseen, jossa asuu Korkeasaaren omia amazoninjokikilpikonnia. Salaa tuotu eläin ehti asustaa muiden kilpikonnien altaassa alle vuorokauden.

Eläinhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti kertoo, että altaaseen tuotu punakorvakilpikonna on nyt jo lopetettu. Hän selventää nyt, miksi eläintarha ei voinut pitää kutsumatonta vierasta.

– Eläintarhaan ei voi tuoda tarkastamattomia eläimiä. Kyseinen kilpikonna ei ole käynyt läpi vaadittavia testejä tai karanteenia. Laji on vesikilpikonna, jonka pitämiseen meillä ei ole vaadittavia tiloja.

Kilpikonnia on tuotu kutsumatta ennenkin

Korkeasaari on myös muutamaan otteeseen ottanut entisen lemmikin asumaan eläintarhaan. Näissä tapauksissa eläimen siirto tarhaan on tehty kuitenkin suunnitellusti niin, että eläin on ollut ensin karanteenissa ja asia on hoidettu yhteistyössä entisen omistajan kanssa. 

Korkeasaareen on myös ennenkin tuotu lupaa kysymättä punakorvakilpikonna. 

– Näin on käynyt ennenkin, mutta se on erittäin harvinaista, Trontti kertoo.

Trontin mukaan kilpikonnan pitäminen olisi ollut mahdotonta myös siksi, että kyseinen kilpikonna luokitellaan vieraslajiksi, jonka omistamista valvotaan lainsäädännöllä tarkasti.

EU-maat ovat laatineet luettelon vieraslajeista, joiden maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on kielletty EU:ssa. Kyseinen laki on ollut voimassa muutamia vuosia. Mikäli listalle kuuluvan lemmikin on omistanut ennen lakimuutosta, omistaja saa lain mukaan pitää sen eläimen luonnolliseen kuolemaan saakka.

Trontin mukaan muut keskusaltaassa olleet kilpikonnat ovat nyt lääkärin erityistarkkailussa, sillä ainakin periaatteessa on mahdollista, että muualta tuotu eläin on saattanut tartuttaa korkeasaaren omiin konniin esimerkiksi salmonellan.

Vastuu on lemmikin omistajilla

Trontin mukaan punakorvakilpikonna on vaativa laji, joka tarvitsee riittävästi vesi- ja maapinta-alaa ja viihtyy enimmäkseen yksin. Konna on myös varsin pitkäikäinen, se voi elää jopa 70 vuotta.

Kun eläin löydettiin keskustaltaasta, Korkeasaari myös selvitti, olisiko joku eläintarhan hoitajista voinut adoptoida punakorvakilpikonnan kotiinsa. Näin ei kuitenkaan voitu tehdä, sillä eläintarhan sääntöihin kuuluu, että sieltä ei lahjoiteta eläimiä yksityisille henkilöille.

– Joskus meille on soitettu ja kysytty, mitä perheen lemmikille voisi tehdä. Se on hyvä tapa ja me pyrimme auttamaan, esimerkiksi ohjaamalla henkilön herpetologisten yhdistysten pariin, josta uusi koti voisi lyötyä.

Trontti sanoo, että lemmikkiä hankkivan tulisi miettiä jo ottohetkellä sen koko elinkaari loppuun asti.

– Kun ihminen ottaa lemmikin, sen koko elinkaari tulisi miettiä jo ottaessa ja ymmärtää, että se voi olla pitkäikäinen ja haastava hoitaa. Vastuu on lemmikin omistajalla.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme