Mainos
Mainos

Koskenlaskumestari Jouni Pietikäinen aloitti uransa 3-vuotiaana – "Pitivät isää hulluna, kun toi kumiveneen koskenlaskuun"

Koskenlasku kumiveneellä kuulostaa hurjalta, mutta sitä on harrastettu Suomessa jo yli 30 vuotta. Ensimmäisenä kumivenelasku alkoi Muonion Harrinivan lomakeskuksessa vuonna 1983. 

Harrinivan koskenlaskumestari Jouni Pietikäinen kertoo laskeneensa kosken ensimmäisen kerran jo 3 vuotiaana.

– Laskin ensimmäisen kerran koskea jo taaperoiässä täällä rajajoessa. Joka kesä tulee vietyä noin satakunta koskenlaskuporukkaa Muonionjokea alas, naurahtaa Pietikäinen.

Toiminta alkoi telttapaikkojen vuokrauksesta, mutta nyt paikalla käy vuosittain yli 50 000 matkailijaa. 

– Isä osti ensimmäisen kumiveneen Englannista vuonna 1983, ja silloin kaikki pitivät häntä hulluna – kumiveneelläkö aiot koskea, laskea rikkihän se menee, kertoo Pietikäinen.

Pietikäisen mukaan kumiveneen osto – kuten useimmat kehittämishankkeet – lähti päähänpistosta. 

– On täällä ollut jopa ilmatyynyaluksia ja monenlaisia muitakin hankkeita, joista osa on onnistunut ja jäänyt elämään. Koskenlasku varmaan tuli siitä, että isä vain päätti, että nyt aletaan laskea koskea ja viedä sinne asiakkaita, toteaa Pietikäinen.

Ensin vain osa suostui maksamaan

Ensimmäisenä vuonna koskenlasku veti vain 50 asiakasta, joista vain joka toinen oli valmis maksamaan. Ennätysvuosina 90-luvulla laskijoita oli parikymmentätuhatta, kun saksalaisia kävi Lapissa linja-autolasteittain.

– Vielä 90-luvulla saksalaisia busseja saattoi olla pihalla kerrallaan jopa parikymmentä, naurahtaa Pietikäinen.

Nykyisin koskenlaskijoita käy parisen tuhatta, mutta määrä on taas kasvussa.

– On nähtävissä, että kesämatkailun suosio on täällä Lapissa taas lähdössä nousuun, iloitsee Pietikäinen.

Rajajoessa on kaikkiaan 136 koskea, joista neljä sijaitsee Harrinivan kohdalla.

– Meillä on käynyt tuuri, sillä meidän kohdalle on sattunut neljä hyvää koskea. Rannasta lähdettäessä kosket tulevat pituusjärjestyksessä: Pahtosenkoski, Saarikoski ja Äijäkosken ala- ja yläjuoksut. Äijäkoskessa on iso kallio keskellä koskea ja sen muistuttaa ajokoiran päätä. Ihan kuin se uisi Ruotsiin päin. Paras vedenkorkeus on silloin, kun vesi on koiran nokan kohdalla, veistelee Pietikäinen.

Pietikäisen mukaan koko Harriniva sai alkunsa jo 40 vuotta sitten. Nimi tulee siitä, kun maapala sijaitsee hyvien harjuvesien rannoilla.

– Vaarini on pioneerina taistellutkin vapaanlohen puolesta ja nykyisin lohi pääsekin nousemaan, lisää Pietikäinen ylpeänä.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme