Mainos
Mainos

Kosovo-operaatio sai laajaa tukea eduskunnassa

Suomen osallistuminen Kosovon rauhanturvaamisoperaatioon saa laajan tuen eduskunnasta. Suurista eduskuntaryhmistä vain keskusta esitti varauksia ja epäili, ovatko kaikki Kosovossa edessä olevat tehtävät sopusoinnussa Suomen rauhanturvalain kanssa.

Hallitus ei näe nykyisen rauhanturvaamislain kannalta ongelmia siinä, että Suomi lähtee mukaan Kosovon turvallisuusjoukkoihin. Pääministeri Paavo Lipponen korosti eduskunnan Kosovo-keskustelun aluksi, että kysymys on YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamasta operaatiosta.

Lipposen mukaan Kosovon turvallisuusjoukkojen tehtävät, toimintatavat ja voimankäyttösäännökset eivät olennaisesti poikkea Bosnia-Hertsegovinassa toimivasta SFOR-operaatiosta. -Molemmissa säännökset mahdollistavat voimankäytön itsepuolustukseksi sekä tehtävän turvaamiseksi. Voimankäytön on oltava luonteeltaan reaktiivista eli osapuolten sopimuksen vastaisesta toiminnasta johtuvaa ja tilanteeseen nähden rajoitettua, Lipponen sanoi.

Hallituksen eduskunnalle antama Kosovo-selonteko on rauhanturvaamislain edellyttämä menettely. Hallituksen on ennen päätöksen tekemistä kuultava eduskuntaa, jos operaatioon liittyy perinteistä rauhanturvaamista laajempia voimankäytön valtuuksia. Lopullisen päätöksen suomalaisten joukkojen lähettämisestä tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Lipponen kertoi eduskunnalle, että ennen lopullista päätöstä on vielä selvitettävä eräitä asioita. Avoinna ovat edelleen suomalaisten osallistumisen ajoitus sekä tarkka sijoittuminen osaksi kansainvälisiä turvallisuusjoukkoja.

-Odotamme vielä virallista pyyntöä ja vahvistusta siitä, mille valvonta-alueelle suomalaiset rauhanturvaajat sijoittuisivat, Lipponen sanoi. Lipponen muistutti eduskunnalle myös presidentti Martti Ahtisaaren keskeisestä roolista Kosovon tilanteen rauhoittamisessa.

Hallituspuolueet yksituumaisia

Hallituspuolueet eivät asettaneet varauksia Kosovon operaatiolle. -Kansainvälistä turvallisuusjoukkoa ei lähetetä ottamaan alueita väkivalloin haltuunsa eikä sillä ole vihollista, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari huomautti.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva arvioi, että osallistuminen Kosovo-operaatioon on turvallisuuspoliittisesti eduskunnan linjausten mukainen.

Monet hallituspuolueiden ryhmäpuhujat viittasivat myös presidentti Martti Ahtisaaren merkittävään panokseen Kosovon rauhoittamisessa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Ojala piti selvänä, että presidentin panoksesta syntyi myös "jonkinlainen moraalinen velvollisuus tukea saavutettua sopua" osallistumalla turvajoukkoon.

Klaus Bremerin mielestä presidentin asettuminen Kosovo-sopimuksen takuumieheksi merkitsee sitä, että Suomella tulisi olla mahdollisimman näkyvä rooli turvajoukoissa. Bremer heitti esiin ajatuksen suomalaisen nimittämisestä "jopa varakomentajan paikalle". Bremerin mielestä Natolta olisi "nerokas veto" ratkaista kiista joukkojen komentamisesta antamalla näkyvä paikka operaation johdossa liittoutumattomalle maalle.

Myös vihreiden eduskuntaryhmä kannatti Suomen osallistumista Kosovo-operaatioon. Ryhmän puheenjohtaja Ulla Anttila huomautti tosin, että hallituksen selonteko on suppea.

Keskusta esitti varauksia

Suurin oppositiopuolue keskusta epäilee, että Kosovo-operaatioon osallistuvat suomalaisjoukot saattavat joutua mukaan sellaisiin toimiin, jotka eivät ole sopusoinnussa Suomen rauhanturvalain kanssa.

Keskustan ryhmäpuheen eduskunnan Kosovo-keskustelussa esittänyt Juha Korkeaoja moitti hallituksen selontekoa puutteelliseksi. Korkeaoja viittasi YK:n päätökseen, jonka mukaan turvallisuusjoukkojen tehtävänä on mm. valvoa tulitaukoa ja tarvittaessa pakottaa kriisin osapuolet siihen sekä riisua aseista Kosovon vapautusarmeijan joukot.

Korkeaoja korosti, että Suomen rauhanturvalaki ei salli rauhaanpakottamista. Hän jäi kaipaamaan hallituksen selonteosta arviota siitä, ovatko YK:n päätöksessä mainitut tehtävät sellaisia, joihin Suomen lain puitteissa voi osallistua. Hän muistutti myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan aiemmasta kannanotosta, jonka mukaan Suomen ei tule osallistua sellaiseen operaatioon, johon "osaksikaan" sisältyy rauhaanpakottamista. Oman kantansa Korkeaoja muotoili niin, että "Suomen tulisi tavoitella Kosovon operaation osalta vahvaan perinteeseemme nojaavan toimintatavan jatkamista".

Korkeaoja puuttui myös suomalaisen rauhanturvajoukon kokoonpanoon. Hän korosti, että osallistumisen tulee olla aidosti vapaaehtoista eikä minkäänlainen vetoaminen valmiusjoukkositoumuksiin saa tulla kysymykseen.
(STT)


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme