Mainos
Mainos

Kosovo-operaatiolle eduskunnalta laaja tuki

Eduskunta on hyväksynyt Suomen osallistumisen Kosovon kriisinhallintaoperaatioon ja antanut tukensa hankkeelle lähes yksimielisesti.

Keskustan Petri Neittaanmäki halusi lisätä nimenomaiseksi ehdoksi, että Suomen joukkoa ei tule missään tilanteessa käyttää rauhaanpakottamiseen tai rauhan palauttamiseen voimatoimin. Neittaanmäen lausumaehdotus kaatui äänestyksessä luvuin 145-3. Sitä kannattivat tekijän lisäksi perussuomalaisten ainoa edustaja Raimo Vistbacka sekä kristillisten Sakari Smeds.

-Mikä muu tehtävä kuin rauhaanpakottaminen kansainvälisellä turvallisuusjoukolla voisi Kosovossa olla, jos siellä puhkeaisi konflikti niiden läsnäollessa, Neittaanmäki kyseli.
Muut keskustan edustajat eivät tukeneet Neittaanmäen esitystä. Tytti Isohookana-Asunmaa totesi, että sama ajatus sisältyy jo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kannanottoon.

Vistbacka esitti aluksi, että eduskunta vastustaisi selvästi osallistumista Kosovo-operaatioon. Myöhemmin hän perui esityksensä ja asettui tukemaan Neittaanmäen sanamuodoltaan lievempää lausumaehdotusta.
Vielä keskiviikkona keskustan ryhmäpuhujana kriittisesti esiintynyt Juha Korkeaoja oli nyt paljon sovinnollisempi. Hän korosti, että Suomen pitää olla mukana operaatiossa.

Vasemmistoliiton Jaakko Laakso jatkoi kokoomuslaisten kanssa kinastelua rauhanturvalain muuttamisesta. Laakso kavahti sellaista mahdollisuutta, että operaatioihin ei tarvittaisi enää YK:n tai Euroopan turvajärjestön Etyjin päätöstä ja että laista poistettaisiin kielto osallistua ns. rauhaanpakottamiseen.
Ilkka Kanerva (kok.) vastasi Laaksolle, että hallituksen esitys rauhanturvalain muuttamisesta saattaa tulla eduskuntaan vielä näillä valtiopäivillä eli kuluvan vuoden aikana. Laakso ilmoitti, ettei hän ainakaan sellaista hyväksy.

Eduskunta kesälomalle

Kansanedustajat pääsivät perjantain istunnon jälkeen kesälomalle. Eduskunnan syyskausi alkaa 1. syyskuuta, jolloin hallitus esittelee sille ensi vuoden budjettiesityksensä. Kevätkausi oli vaalikevään tapaan eduskunnassa tavanomaista hiljaisempi, kun hallituksen esityksiä ei ollut ehtinyt kertyä mainittavasti.

Kosovo-selonteon lisäksi kevään merkittäviä asioita olivat perustuslakiuudistuksen lopullinen hyväksyminen sekä hallitusohjelman arviointi heti uuden vaalikauden alussa.
Hallituksen neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista eli ns. budjettiriihi on EU-puheenjohtajakauden kiireiden vuoksi aikaistettu elokuun lopulta heinäkuun lopulle. Ennen sitä hallituspuolueiden eduskuntaryhmien johto ja puolueiden ministerit pitävät omat valmistautumiskokouksensa.

Useimmat eduskuntaryhmät pitävät uudesta budjettiaikataulusta huolimatta kesäkokouksensa tavanomaiseen tapaan vasta elokuun puolivälin jälkeen.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme