Mainos

Kotiväkivallalta pakenevia käännytetään turvakotien ovelta – Tehdäänkö Suomessa tarpeeksi uhrien suojelemiseksi?

Vuosi sitten Suomi ratifioi Istanbulin sopimuksen, joka velvoittaa puuttumaan paremmin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Tässä kuussa valtiovarainministeriö kuitenkin torppasi turvakotien lisärahoituksen. Puututaanko Suomessa tarpeeksi kotiväkivaltaan?

Suomessa naisista joka viides on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa parisuhteessaan. Jos nainen surmataan, on tekijänä useimmiten oma puoliso tai ex-puoliso. Kotiväkivalta uhkaa naisten lisäksi lukuisia miehiä.

Perheväkivallan uhan alla elävälle ihmiselle turvakoti on yleensä viimeinen keino. Turvakoti on kriisiapua, jonne tullaan yhtälailla pitkän harkinnan jälkeen tai suoraan väkivaltatilanteesta.

Viime vuonna turvakoteihin hakeutui yli 3000 ihmistä. Lähes kaikki ovat naisia ja lapsia, mutta myös muutamia kymmeniä miehiä saapuu joka vuosi. Tyypillinen asiakas on noin 30-vuotias äiti alle kouluikäisine lapsineen.

– Mutta perheväkivalta voi valitettavasti koskea ihan ketä meistä vain, taustasta riippumatta, kertoo kehitysjohtaja Sari Laaksonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Kuitenkin joka kolmas turvakotiin tulija joudutaan käännyttämään, koska tilaa ei ole. Pääkaupunkiseudulla yli puolet joudutaan ohjaamaan jonnekin muualle. Joskus toinen turvakotipaikka löytyy samasta kaupungista, joskus toisesta.

Suomessa on hälyttävän vähän turvakotipaikkoja.

– Euroopan neuvoston suositus Suomelle on 500 paikkaa. Suomessa on tällä hetkellä 120 perhepaikkaa. Se ei riitä.

Rahoitus ei riitä

Tällä hetkellä Suomen turvakoteja pyöritetään 11 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisää tarvitaan, ja suunnitteilla on kahden miljoonan euron lisärahoitus seuraavalle kolmelle vuodelle.

Se ei kuitenkaan riitä, ainakaan mikäli paikkamääriä halutaan merkittävästi kasvattaa siten, ettei turvakotien ovelta tarvitsisi käännyttää kolmasosaa ihmisistä. Sosiaali- ja terveysministeriö hakikin viiden miljoonan lisärahoitusta turvakodeille. Sitä ei valtiovarainministeriö hyväksynyt.

– Tämä on mielestäni surullinen ja ristiriitainen viesti. kaikki on sitä mieltä että perheväkivaltaa tai sen uhkaa kohtaaville on järjestettävä apua. Ja silti se ei näy rahoituksessa, sanoo Laaksonen.

Toki kaksikin lisämiljoonaa näkyy jossain. Helena Ewalds Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi, että yksi turvakoti pääkaupunkiseudulla maksaa karkeasti miljoonan vuodessa.

– Ehkä voisimme siis saada uuden turvakodin tänne. Lähdemme siitä, että lähivuosina tulee lisää paikkoja.

Ewalds lisää, että turvakotien lisäämisessä on tärkeää myös ottaa huomioon kattavuus: syrjäseuduilla ei ole niin suurta tilanpuutetta turvakodeissa, mutta niihin voi olla kohtuuttoman pitkä matka.

Nyt Suomessa on 19 turvakotia.

Parempaan suuntaan

Turvakotien rahoituksessa ollaan menossa parempaan suuntaan. Vielä muutama vuosi sitten turvakotien rahoitus tuli kunnilta. Se teki turvakotien taloudesta erittäin epävarmaa ja alueelliset erot olivat suuria, kunnista riippuen.

Lisäksi asiakkailla oli omavastuuosuus. Vaikka se oli vain muutaman kympin luokkaa yötä kohden, rajasi se osan ihmisistä pois – omavastuu esimerkiksi kuukauden olosta turvakodissa nousi satoihin, jopa tuhanteen euroon.

Ehkä hankalinta oli se, että turvakotien asiakkaille piti saada maksusitoumus kunnalta. Jokaisen asiakkaan kohdalla piti anoa erikseen rahoitus.

Viime vuoden alussa turvakotien rahoitus siirtyi valtiolle. Nyt turvakodit saavat turvatun rahoituksen koko vuodelle sen sijaan, että joka asiakkaan kohdalla pitää siitä murehtia. Asiakkaiden omavastuuosuus poistui.

Vielä jouluna saadaan valtakunnallinen kriisipuhelin perheväkivallan uhreille.

Kansainvälinen sopimus velvoittaa

Suomi oli jälkijunassa Istanbulin kansainvälisen sopimuksen ratifioimisessa, ainakin jos muihin Euroopan maihin verrataan. Sopimuksen myötä Suomi sitoutui naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseen.

Siihen vaaditaan muitakin toimia turvakotien lisäksi. Turvakoti on vain kriisiapua. Yhtälailla tärkeää on huolehtia siitä, miten käy perheväkivallan uhrille ennen ja jälkeen turvakodin.

– Vaikka turvakotien asema on tärkeä, täytyy väkivaltaa kohdanneiden kanssa tehtävä työ täytyy kokonaisuutena. Millaista tukea väkivallasta selviämiseen saa? Avopalveluiden ja turvakotien yhteyden pitäisi olla todella tiivis, sanoo Laaksonen.

Kommentoi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot