Mainos
Mainos

Kriisistä on myös hyväksi

Jaakko Hämeen-Anttila, Kimmo Katajala, Ari Sihvola, Ilari Hetemäki (toim.): kaikki syntyy kriisistä. Gaudeamus. 2013. 334 s. Arvio: Janne Hopsu.

Tieteen popularisoinnin fiesta pidettiin jälleen Helsingissä. Joka toinen vuosi järjestettävät Tieteen päivät ovat oivallinen tilaisuus kuulla mitä ja miten eri alojemme huippuasiantuntijat kertovat ja lähestyvät tiedeviikon teemaa. Tänä vuonna aiheena oli kriisi.

Jos ei huomannut tai päässyt kuuntelemaan luennoille verovaroillamme aikaansaatua osaamista, ei hätää. Tieteen päivien yhteydessä julkaistu ”kaikki syntyy kriisistä” on monipuolinen ja maistuva lukukokemus.

Uskokaa tai älkää, kosmologitkin ovat kriisissä. Maailmankaikkeuden olemus ei ehkä vaikuta jokapäiväiseen elämäämme, mutta kosmologeille ja fyysikoille universumin (multiversumin?) selittäminen – mitä ja miksi – on ns. haaste. kaltaiseni maallikon oli mahdollista kosmologi Syksy Räsäsen artikkelia lukiessa pysyä tähtikartalla siitä, mistä tutkijat ovat samaa tai eri mieltä.

Kirjan muut kriisit pysyttelevät Maapallolla. Talous ja demokratia, ympäristö, historia, mentaalinen ja henkinen terveys, suomen kieli, tietoverkkojen turvallisuus… tuntuu että seinät ja puut kaatuvat päälle.

Tieteen päivien kriisi-ajatus on, että kriisi ei välttämättä pääty seinään, rotkoon tai pimeyteen. Ilmastonmuutoksen myötä eläinlajeja katoaa, niille kriisi on lopullinen. (Ilmastonmuutos aiheuttaa tuhoa myös ihmisyhteisöille.) Sota ja tsunamien tapaiset luonnonilmiöt ovat vakavia kriisejä.

Kriisi voi kuitenkin olla myös uuden alku. Muutos ja erilaiset kriisitilanteet tai sellaisen uhka ovat stressaavia ja traumaattisiakin, mutta ihmiskunta on selvinnyt ainakin toistaiseksi kriiseistä, toiset paremmin toiset huonommin. Kriisi synnyttää myös uutta, se pakottaa ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla, mikä saattaa näkyä vasta pitkän ajan päästä. Professori Petri Karosen mielestä oli sittemmin onneksi sekä Ruotsille että Suomelle, että Suomesta tuli sodan jälkeen Venäjän suuriruhtinaskunta.

Suomessa osataan popularisoida tiedettä. Tieteen saavutuksista ja haasteista kerrotaan kansantajuisesti tiedotusvälineissä. Tieteen päivät on löytänyt oivallisen konseptin julkistamalla kulloiseenkin teemaan liittyviä artikkeleita eräänlaiseksi käsikirjaksi.

”Kaikki” ei tule tietenkään koluttua läpikotaisin. Monet kriisit me koemme median välityksellä. Media saattaa myös itse olla mukana luomassa, ylläpitämässä, mutta myös ratkaisemassa, kriisejä. Niistä ei nimittäin ole pulaa: meille kun tarjotaan niin lööppijulkkisten suhdekriisejä ja vuoden urheilija -kriisejä kuin vakavampia kriisejä asuntotilanteesta terveydenhoitoon, euroon ja ympäristöön. Olisi ollut tärkeää tarttua kriisiin myös mediaulottuvuuden kautta.

Kirjan artikkelit ovat sujuvaa suomea. Hyvin toimitettu.

Kirjoittaja on MTV3:n ulkomaantoimittaja, joka nauttii lukulampun valosta. Käsissä kuluu runsaasti faktaa historiasta ajankohtaisiin ja akuutteihin aiheisiin. Kansainvälistä politiikkaa, kulttuuria, yhteiskuntaa, jalkapalloa. Fiktio on ovi. Kestosuosikkeja mm. Proust, Thomas Mann, Kjell Westö. Hyvät kirjat viljelevät ajattelua.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme