Mainos

Kriittisyys lisää nuorten äänestysaktiivisuutta

Nuorten asennoitumisessa näkyy tutkimuksen mukaan yhä enemmän epäilyä suurten ikäluokkien kykyyn ajaa nuorten asioita.

Nuorten poliittinen aktiivisuus näyttää lisääntyvän. Nyt sen uskotaan näkyvän muun kansalaisaktivismin ohella myös eduskuntavaaleissa.

Nuoret ja eduskuntavaalit 2007 -tutkimuksen mukaan äänestämään on menossa 56 prosenttia 18-30-vuotiaista nuorista, mikä on pari prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa.

Neljä viidestä vastaajasta katsoo silti äänestämisen olevan kansalaisvelvollisuus. Yhtä moni uskoo, että äänestämällä voi vaikuttaa.

Yhä harvempi on sitä mieltä, ettei poliitikkojen päätöksillä ole vaikutusta omaan elämään.

Nuoret näyttävät joka tapauksessa edelleen äänestävän muita väestöryhmiä vähemmän. Viime eduskuntavaaleissa noin 70 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Vajaa puolet vastanneista on ainakin jonkin verran kiinnostunut politiikasta.

Politiikka muuttumassa sukupolvikysymykseksi

Nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan ei sinänsä olekaan lisääntynyt, mutta aktiivisuutta lisää sen kokeminen aiempaa enemmän sukupolvikysymykseksi. Nuorten asennoitumisessa näkyy tutkimuksen mukaan yhä enemmän epäilyä suurten ikäluokkien kykyyn ajaa nuorten asioita.

Se on myös syy äänestämättä jättämiseen. Vaalien uskotaan olevan vain äänten kalastelua. Päättäjät käyttävät valtaa lopulta omilla ehdoillaan yhdessä taloudellisen vallan kansa.

Vaaleissa äänestetäänkin ennemmin henkilöitä kuin puolueita. Joka kolmas pitää puoluetta tärkeämpänä.

Joka viidennellä on niin vakiintunut puoluekanta, ettei hän voisi vaihtaa sitä.

Ehdokkaan julkisuusimago ei vetoa. Naiset siis korostavat enemmän aatteita ja arvoja, miehet asiantuntemusta ja etujen puolustamista.

Jako aktiivisiin ja passiivisiin selvä

Nuorten jakautuminen passiivisiin ja aktiivisiin on kärjistynyt. Sitä selittää etenkin koulutustaso. Kun yliopisto-opiskelijoista 60 prosenttia on ainakin jonkin verran kiinnostuneita politiikasta, muilla luku jää alle 40:n

Eroja löytyy myös maantieteellisesti. Etelässä ja kasvukeskuksissa aktiivisuutta on enemmän.

Parlamentaariseen vallankäyttöön uskoo 80-90 prosenttia vastanneista.

Kolme neljästä katsoo, että talouselämällä on Suomessa paljon valtaa. Sen valta arvioidaan yhtä lähes suureksi kuin poliittisen ja talouseliitin yhdistelmällä.

Kolme viidestä nuoresta uskoo, että valta on kansanvälisen pääoman käsissä.

Sen sijaa kunnallispolitiikka ei herätä luottamusta. Vähiten valtaa on yksittäisillä kansalaisilla, kansalaisliikkeillä ja sivistyneistöllä.

Tutkimuksen on teettänyt Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora. Se koostuu useiden tutkijoiden selvityksistä sekä kyselyaineistoon 18-30-vuotiaiden näkemyksistä.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot