Mainos
Mainos

Kristallinkirkkaasta Littoistenjärvestä harppunoitiin kalaa tonnitolkulla: ”Ovat ne aika ketkuja olleet”

Littoistenjärvellä harppuunoitiin lauantaina huoltokalastustapahtumassa syötäväksi peräti 162 kiloa kalaa. Järvi puhdistettiin alkukuusta polyalumiinikloridilla ja nyt se on yksi Suomen kirkasvetisimmistä järvistä.

Saaristomeren sukeltajien järjestämä huoltokalastustapahtuma pyrki vähentämään särkikalojen määrää järvessä. Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtajan, hankejohtaja Jukka Heikkilän mielestä tapahtuma oli erittäin onnistunut. Hän kiitti sukeltajia lämpimästi.

– Tapahtuma oli todella hyvin järjestetty. Sukeltajat olivat erittäin ammattitaitoista porukkaa.


Harppuunoilla kiinni toistasataa kalaa

Tapahtuma toi 19 sukeltajaa ja muutamia tuloksenkirjaajia Turun lähellä sijaitsevalle järvelle. Sukeltajat pyysivät harppuunoin hoitokunnan erikoisluvalla 96 lahnaa, joista suurin painoi yli kolme ja puoli kiloa. Lisäksi sukeltajat saivat saaliksi seitsemän ruutanaa ja kaksi särkeä.

11 vuotta sukelluskalastusta harrastanut Edgar Reppanen oli yksi lauantain tapahtumaan osallistuneista. Hänenkin mielestään tapahtuma oli onnistunut. Reppanen sai harppuunalla saaliiksi 15 lahnaa ja viisi ruutanaa. Hän kehui veden näkyvyyttä Suomen oloissa poikkeukselliseksi.

– Vesi on kristallinkirkasta. Siellä näkyy 20-30 metriä.

Reppanen ei itse muista sukeltaneensa Suomessa kirkasvetisemmässä järvessä koskaan. Hän arvelee, että ainoastaan lähdepitoisissa lammissa tai pohjoisen kylmävetisissä järvissä saattaa olla yhtä kirkasta vettä.

Sukelluskalastajat sukelsivat Littoistenjärvellä ilman happilaitteita. Kokenut sukeltaja pystyy Reppasen pidättämään henkeään 2–3 minuuttia. Littoistenjärvellä aseena käytettiin kumiviritteisiä harppuunoita.

Reppasen suosikkipaikka sukelluskalastukseen on Norja.  Siellä hän on käynnyt sukeltamassa noin kymmenen kertaa. Norjassa kalaa on paljon tarjolla ja vesi on kirkasta.

Reppanen on sukeltanut myös esimerkiksi Kambodzhassa. Sukelluskalastusta etelän kirkkaissa vesissä haittaa kuitenkin teollisen kalastuksen aiheuttama kalakantojen merkittävä pieneneminen.

Kaloja kerätty yli kolme tonnia

Suurin osa Littoistenjärven saaliista joutui biojätteeksi. Osan Jukka Heikkilä kuitenkin säästi raskasmetalli- ja ympäristömyrkkyanalyysien tekoa varten.

– Tuskin siellä mitään ihmeellistä on, mutta varma on aina varmaa. On niitä minun lisäkseni joku muukin syönyt, Heikkilä sanoo.

Elävänä pyydettyjen kalojen lisäksi järvestä kerättiin kuolleena yli 3000 kiloa kalaa, josta pääosa on lahnoja. Sukeltajat keräsivät tästä kuudesosan, viitisensataa kiloa, vain kolmen tunnin aikana.

– Ne olisivat muuten jääneet mätänemään järveen, Heikkilä kehuu.

Särkikaloja halutaan poistaa järvestä, koska ne syövät rehevöitymistä estävää eläinplanktonia. Eläinplankton käyttää ravinnokseen kasviplanktonia, josta tärkein on sinilevä. Kun särkikaloja on järvessä vähän, eläinplankton pääsee syömään aiempaa enemmän sinilevää.

Vuosiin ei ole pystynyt sukeltamaan

Littoistenjärvi on aiemmin ollut yksi maamme rehevöityneimmistä järvistä. Turusta kotoisin oleva Reppanen tuntee järven hyvin. Hän on viettänyt lapsuutensa Littoistenjärvellä kalastaen. Järven nopea kirkastuminen on tehnyt häneen suuren vaikutuksen.

– Kyllä se oudolta vaikutti. Vaikea uskoa, että sama järvi on kyseessä.

Reppanen sanoo, että järvessä ei ole voinut vuosiin sukeltaa, koska vesi on ollut niin sameaa.

– Muistaakseni olen viimeksi 15 vuotta sitten sukeltanut siellä. Silloin näkyvyys oli ehkä kolme metriä. Nyt suosittelen kaikkia käymään siellä. Kaloja näkee todella helposti.

Littoistenjärveä on aiemmin yritetty kunnostaa särkikalojen kalastamisen lisäksi myös veden happipitoisuutta lisäämällä, mutta rehevöitymistä ei olla ennen tätä kevättä pystytty estämään.

— Nyt olemme keränneet järvestä kolme tonnia lahnoja. Olemme hoitokalastaneet kymmenen vuotta, mutta emme ole saaneet niitä napsittua pois. Ovat ne aika ketkuja olleet, Heikkilä sanoo.

Polyalumiinikloridilla on aiemmin kunnostettu järviä muun muassa Pohjois-Amerikassa ja pohjoismaissa, Heikkilän mukaan erityisesti Tanskassa.

Heikkilä arvelee kuolleita särkikaloja nousevan pintaan vielä muutamien päivien ajan. Littoistenjärven hoitokunta toivoo, että kansalaiset nostavat edelleen rantaan ajautuneita kuolleita kaloja biojäteastioihin. Kalat alkavat tosin nyt jo olla mädäntyneitä.

— Nyt ne ovat jo sen verran kypsää tavaraa, että kyllä siellä haisee lahnalle, Heikkilä sanoo.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot