Mainos
Mainos

KSML: Suomen lennonjohto voi pian olla Ruotsissa – näin uskoo Berner

Lennonjohdon etäjärjestelmät tulevat alle viidessä vuodessa Suomeen. Alkuvaiheessa Suomen lentoliikennettä voitaisiin kuitenkin johtaa Ruotsista, sanoo ministeri Anne Berner (kesk.) Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa. 

Lennonjohdon siirtyminen naapurimaahan voisi toteutua etälennonjohtojärjestelmän avulla. Vastaavia järjestelmiä on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa, ja sellaista suunnitellaan myös Viron Tarton lentokentälle.

Ruotsin kanssa yhteistyössä toteutettava lennonjohto voisi Bernerin mukaan olla ensikokeilu etälennonjohtojärjestelmän tuomisesta Suomeen.

Etäjärjestelmän avulla lentokentän lennonjohtoa voidaan hoitaa kamerajärjestelmien, muiden sensoreiden ja tietoliikenneyhteyksien avulla kauempana sijaitsevasta keskusvalvomosta.

Finavialle lennonjohtopalveluita tuottavan Air Navigation Services Finlandin toimitusjohtaja Raine Luojus on Bernerin kanssa samoilla linjoilla.

– Pohdimme tällä hetkellä Finavian kanssa, millaisella mallilla järjestelmän pilotointia lähdetään kokeilemaan. Alkuvaiheessa yhteistyö Ruotsin kanssa voisi olla mahdollista, Luojus sanoo.

Suomeen ollaan kuitenkin vahvasti hankkimassa myös omaa järjestelmää tulevina vuosina.

Etäjärjestelmästä merkittäviä säästöjä

Luojuksen mukaan järjestelmä toisi ilmailuun merkittäviä säästöjä esimerkiksi lennonjohtotornien infrakustannusten pienenemisen ansiosta. Lennonjohtotornit ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää, kun taas etäjärjestelmä asennetaan tolppaan lentokentälle, eikä se vaadi suuria ylläpitokuluja.

Etälennonjohtojärjestelmän alkuinvestointi on Luojuksen mukaan varovaisesti arvioiden miljoonasta eurosta ylöspäin.

– Summa riippuu tietenkin kentästä, jolle systeemi asennetaan ja esimerkiksi siitä, millaisia kameroita hankitaan.

Hyötyä pienemmille kentille

Sekä Luojus että Berner nostavat esiin maakunnallisten lentokenttien lennonjohdon toteuttamisen tulevaisuudessa.

Bernerin mukaan etälennonjohdon avulla pystyttäisiin kevyempään ja ympärivuorokautiseen lennonvarmistukseen pienemmillä kentillä. Tämä taas mahdollistaisi maakunnallisten kenttien pitämisen auki ja tukisi pienilmailun kehittämistä.

– Järjestelmä tukisi myös pienimuotoisempaa ilmailun reittiliikennettä, Berner sanoo.

Pitkällä aikavälillä etälennonjohtojärjestelmä laskisi Luojuksen mukaan lisäksi henkilöstökuluja, kun yksi lennonjohtaja voisi johtaa useampia pieniä, harvaan liikennöityjä kenttiä.

Keskitetty lennonjohto antaisi myös joustavuutta kenttien avaamiseen, sillä etäkeskuksessa lennonjohto on paikalla ympäri vuorokauden. 

Etälennonjohtojärjestelmän käyttöönottaminen Suomessa tukisi Anne Bernerin mukaan myös ylipäätään lentoliikenteen digitalisoitumista.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme