Mainos

Kuka hoitaa sairasta lasta? Kolkan perheessä se on useimmiten isä - pääkaupunkiseudulla työnantajan maksamaa hoitajaa käytetään selvästi eniten

Etenkin perheet pääkaupunkiseudulla tarvitsevat ulkopuolista hoitoapua, koska tukiverkosto on usein muualla. Sairasta lasta hoitavat silti edelleen etupäässä äiti ja isä.

Espoossa Kristiina ja Marko Kolkka kaivoivat kalenterit esiin, kun Liona, 5,  ja Lila, 2,  sairastuivat vesirokkoon.

– Katsoimme kummalla on tärkeämpiä palavereja. Kumpi jää ensin kotiin ja etäpäivillä sumplittiin siinä osa. Kaksi viikkoa siinä meni, mutta hengissä selvittiin, Kristiina Kolkka hymyilee.

Tutkimusten mukaan isät käyttävät tilapäistä hoitovapaata lähes yhtä yleisesti kuin äidit, jos molemmat käyvät kokopäivätöissä. Kolkan perheessä Marko jää useammin kotiin kuin Kristiina.

– Kyllä se mies jää. Meillä on mies, joka hoitaa perheen ja meidät kolme naista. Minut myös. Kyllä se on luontevampaa.

Suurin kysyntä pääkaupunkiseudulla

Työnantajan maksama sairaan lapsen hoitaja on edelleen harvoin tarjolla. Toisaalta, vaikka palvelua tarjottaisiin, vanhemmat hoitavat lapsensa mieluiten itse.

– Tehdessä sopimusta yritysten kanssa keskustellaan, kuinka paljon poissaoloja heillä on lasten sairastamisen vuoksi ollut. Mutta siinä ei kannata kassakoneen vielä kilistä. Sanoisin, että 5-7 prosenttia käytetään meidän palveluita. Vain siihen tarpeeseen, kun muuta apua ei ole, hoivapalvelu Stellan liiketoimintajohtaja Leena Meri kertoo.

Ulkopuolinen lastenhoitaja hälytetään kotiin useimmiten silloin, kun lapsi on toipilas. Palvelun kysyntä on selvästi suurinta pääkaupunkiseudulla.

– Joku voi ihmetellä, mistä tämä johtuu. Meidän 15 vuoden kokemuksen mukaan se johtuu siitä, että tänne muutetaan muualta. Täällä ei ole kummeja eikä mummuja auttamassa ja taas muualla Suomessa turvaverkosto on lähempänä. Tällaisiin tilanteisiin saa helpommin apua.

Kun yritys päättää tehdä sopimuksen hoitoavusta, se koskee useimmiten koko firmaa. Harvoin esimerkiksi vain johtoryhmää.

– Se on lähtenyt sieltä asiantuntijapalveluista. Sieltä, missä on vaikeampi olla poissa työstä tai se on laskutettavaa työtä. Viimeisten viiden vuoden aikana työnantaja selkeästi tarjoaa tämän jokaiselle. Jossain katsotaan, että aulatyttö on yrityksen arvokkain henkilö. Jos hän on poissa, niin mikään ei suju, Meri kertoo.

"Ikärajaa pitäisi nostaa"

Suomen Vanhempainliitossa uskotaan, että vanhempien vastuu sairaan lapsen hoitamisesta on tasapainottunut.

– On myös ratkaisuja, että perheessä puolitetaan vastuuta.  Toinen on kotona aamupäivän ja toinen iltapäivän tai jaetaan niitä päiviä, että koko sairauden aikaa ei vain toinen vanhemmista ole kotona.

– Sitten pitää muistaa, että on yksinhuoltajia, jolloin on suurempi pohdinnan paikka, miten hoitojärjestelyt tehdään, sanoo Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

Tilapäinen hoitovapaa mahdollistaa sen, että vanhempi voi jäädä hoitamaan alle 10-vuotiasta lasta.

– Kyllä 10-vuotias on tosi pieni selviämään sairaana yksi. Jos ajatellaan, että 10-vuotias on kovassa kuumeessa tai vatsataudissa, niin on vaikea nähdä, että 10-vuotias yksin pärjäisi.

– Meidän mielestämme on tärkeää, että se tilapäisen hoitovapaan raja nousisi sinne 13-vuoteen. 13- vuotias on jo hieman valmiimpi huolehtimaan itsestään silloin, kun on sairas, Ulla Siimes toteaa.

 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot