Mainos

Kuka presidenttiehdokkaaksi? SDP voisi löytää nimen puolueen ulkopuolelta

Helmikuun lopulla moni demari pettyi, kun Jutta Urpilainen kertoi perhesyihin vedoten, että ei lähde SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Viikkoa myöhemmin SDP:n puoluehallitus päätti, että puolue asettaa joka tapauksessa ensi tammikuun presidentinvaaleihin oman ehdokkaan.

SDP:n sisältä tilannetta kuvataan hankalaksi, sillä Urpilaisen kieltäytyminen oli aito yllätys. Suurin osa ulkopoliittisesti meritoituneista vaihtoehdoista oli ehtinyt jo kieltäytyä kisasta, ja toistaiseksi Urpilaisen ratkaisu ei ole muuttanut kenenkään kantaa omaan ehdokkuuteensa.

Tilanne on hankala useammalla tavalla. Jos presidentti Sauli Niinistö päättää hakea jatkokautta, muiden ehdokkaiden mahdollisuudet ovat rajatut. Viime vuonna SDP:n sisällä vilauteltiin jopa mahdollisuutta asettua Niinistön uudelleenvalinnan taakse. Urpilaisen kieltäytymisen jälkeen tätä keskustelua ei kuitenkaan enää puolueen ytimessä käyty.

SDP:n sisällä ollaan suhteellisen tyytyväisiä Niinistön ulkopoliittiseen linjaan, jonka sovitteleva sävy vaimensi edellisellä vaalikaudella kokoomuksen ja puolustusministeri Carl Haglundin (r.) Nato-puheita. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kritisoinut Niinistöä vain kerran. Vuosi sitten valtiopäivien avajaisissa Niinistön maahanmuuttopuhe hämmensi Rinteen, jonka mukaan puheen saattoi tulkita siten, että presidentti kehotti olemaan noudattamatta kansainvälisiä sopimuksia. Niinistö tarkensi puheen jälkeen medialle, että Suomen ei pidä yksin jättää kansainvälisiä sopimuksia noudattamatta.


Yhteys kirkkoon löytynyt

SDP:n kentällä kummittelee myös edellisten vaalien farssi, joka päätyi Paavo Lipposen 6,7 prosentin äänisaaliiseen.

Niinistön suosio on vaalien jälkeen vain kasvanut. Kun Rinne jatkuvasti kertoo pääministeritavoitteestaan, sen toteutumista ei helpottaisi puolueen epäonnistuminen presidentinvaaleissa vuotta ennen eduskuntavaaleja.

SDP:n ulkopolitiikan pitkää linjaa määritelleistä vaikuttajista Eero Heinäluoma ja Erkki Tuomioja ovat Rinteen tapaan ilmoittaneet, että eivät ole käytettävissä. Kun puolueen sisältä ei näytä löytyvän ulkopolitiikan johtajaa ehdokkaaksi, suhtautuminen päivänpolitiikan ulkopuolelta tulevaan arvojohtajaan on avautunut.

Taustakeskusteluissa korostetaan, että SDP ja kirkon suvaitsevainen siipi ovat arvoiltaan lähellä toisiaan. Jos keskustelu kääntyy esimerkiksi turvapaikanhakijoiden tai sukupuolivähemmistöjen asemaan, Helsingin piispa Irja Askolan ja arkkipiispa Kari Mäkisen puheet lämmittävät Hakaniemessä. Mäkinen tosin sanoi viikko sitten Ylen Ykkösaamussa, että ajatus ehdokkuudesta on hänelle vieras eikä ehdokkuus ole näköpiirissä hänen elämänsuunnitelmassaan.


Hieman halvempi kampanja?

Presidentinvaalit myös maksavat. Lipposen kampanja maksoi vaalirahailmoituksen mukaan noin 700 000 euroa, josta puolue maksoi yli 400 000 euroa. Sen jälkeen puoluetuki on pienentynyt ja SDP:n osuus tuesta on laskenut eduskuntavaalitappion myötä. Puolue tuskin pystyy tarjoamaan ehdokkaalleen yhtä näkyvää kampanjaa.

SDP:n puoluehallitus pohti myös aikataulua jäsenäänestykselle presidenttiehdokkaasta, jos halukkaita on useampia. SDP:n sisältä arvioidaan, että jäsenet pääsisivät äänestämään ehdokkaasta kesällä. Ehdokkaiden puuttumisen ohella jäsenvaalia viivästyttävät huhtikuun kuntavaalit ja luottamuspaikkojen jako sen jälkeen. 

Kommentoi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot