Mainos
Mainos

Kukaan ehdokas ei saa numeroa 1: "Historiallinen tolppaviiva olisi tulkittu numeroksi"

Eduskuntavaaliehdokkaiden numerointi alkaa numerosta kaksi. Ykköstä ei voi saada kukaan ja siihen on kaksi syytä.

Tärkein ja merkittävin on historiallinen syy, kertoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.

– Vuoden 1906 vaaleissa äänestyslippu oli iso lakana, johon oli painettu kaikki ehdokaslistat ehdokkaineen. Äänestäjän tehtävä oli merkata punainen tolppaviiva siihen listan viereen merkiksi siitä, ketä äänesti.

40-luvulla lakanasta luovuttiin ja alettiin käyttää niin sanottua pienoisvaalilippua, johon äänestäjä itse merkitsi numeron.

– Silloiset lainvalmistelijat arvelivat, että on vielä paljon sellaisia vanhoja ihmisiä, jotka ovat aina tottuneet vetämään äänestyslipukkeeseen sen tolppaviivan. Jos he sitten eivät ymmärrä tätä muutosta, ja menevät vanhasta muistista piirtämään lipukkeeseen sen viivan, niin sehän tulkittaisiin numero ykköseksi.

Toisaalta Jääskeläisen mukaan numero ykkösellä on sellaista symbolista arvoa, ettei sitä haluta ottaa käyttöön.

– Ehdokas voisi sillä retostella, että minä olen nyt numero 1. Tosin historiallinen syy lienee kyllä painavampi, Jääskeläinen sanoo.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme