Mainos
Mainos

Kun päätielle sataa kaksi senttiä lunta, lumiauran on oltava jo liikkeellä – Kelikeskus valvoo yötä päivää autoilijoiden turvallisuutta

Kun ilman lämpötila on plussalla, mutta tienpinnan miinuksella, kelikeskuksessa valpastutaan. Keskuksessa tehdään talvisaikaan töitä yötä päivää, jotta autoilijoiden liikenne sujuu.

Palvelussa pitää olla valppaana herkeämättä pyhät ja arjet. Kelivalvonta on juuri sellaista työtä, jota kukaan ei näe silloin, kun se tehdään hyvin, mutta jos se tehdään huonosti, voi tapahtua kauheita.

– Ilman lämpötila ei meitä hirveästi kiinnosta, vaan tien. Aste-ero voi olla neljäkin astetta ilman ja tien välillä, sanoo keli-insinööri, kelipalvelujen tiiminvetäjä Pilvi Hyvönen.

Suomessa on 78 000 kilometriä valtion teitä, jotka on jaettu 79 urakka-alueeseen. Vantaalla sijaitsevan YIT:n Palvelukeskus PANUn hoidossa on noin neljäsosa niistä.

– Niillä kaikilla alueilla me talvikaudella seuraamme täällä 24/7 kelimuutoksia ja sääennusteita ja pyrimme ennakoimaan keliolosuhteita. Talvikausi alkaa pohjoisessa 15. syyskuuta ja loppuu 15. toukokuuta.

Kuin lennonjohtotorni

Kelikeskuksen sisällä näyttää pieneltä lennonjohtotornilta. Siellä tarkkaillaan monitoreilta ja näytöiltä teiden lämpötiloja, ilmankosteutta, sateita ja lumipyryjä. Tutka- ja sateliittikuvaa tulee eri puolilta Suomea Ilmatieteen laitokselta Liikenneviraston kautta.

Lisäksi apuna on viitisensataa tiensääasemaa alueilla, kelikamerakuvia, kelin seurantaan tarkoitettuja ennusteita. Myös YIT:n urakoiden työnjohto maastossa seuraa tilannetta. Tietoa tulee myös kilpailevilta kelikeskuksilta ja tienkäyttäjiltä.

– Pyrimme ennustamaan keliä noin kolme, neljä tuntia eteenpäin.

Kahden sentin lumikerros on lähtökynnys, jolloin aurojen pitää olla liikkeellä pääteillä. Sohjolla raja on yksi sentti.

Tunti aikaa hakea romu pois tieltä

Myös autoilijat ilmoittavat tienkäyttäjälinjan kautta esimerkiksi tielle jääneistä renkaiden riekaleista tai peräkärryistä pudonneesta roinasta, jotka pitää käydä keräämässä pois liikennettä haittaamasta.

– Meillä on tunnin reagointiaika lähteä korjaamaan rojut pois. Autoilijoilta tulee myös auraus- ja suolaustarpeita. Isot reiät tiessä voivat olla sellaisia, joista soitetaan, mutta kunnossapitoon eivät kuulu kuin hätäpaikkaukset. Joskus jotain reikää pitää paikata monta kertaa vuorokauden aikana, kuvailee kehityspäällikkö Tiina Talja.

Kelikeskus on myös jatkuvasti yhteydessä jokaisen urakka-alueen työnjohtoon, joka sitten hälyttää pääasiassa aliurakoitsijoiden valmiudessa olevat aura- ja suola-autot matkaan, kun tarve on.

– On hyvä,että kentällä on paikallisia silmiä. Jäätävät vesisateet esimerkiksi voivat tulla niin matalista pilvistä, että ne eivät näy tutkassa meille ollenkaan, Talja sanoo.

Hoitotoimenpideajat määrittelee Liikennevirasto. Koko valtiossa on samat laatukriteerit, mutta riippuu tien hoitoluokasta kuinka nopeasti paikan päälle pitää mennä. Esimerkiksi moottoritiet ovat ykkösluokitusta, ja kaikkiaan hoitoluokkia on viisi.

Taljan mukaan hälytykset menevät yleensä kahden–kolmen aikaan yöllä, jotta aura-autot ehtivät aamuruuhkan alta pois.

– Ennusteisiin joudutaan pitkälti tukeutumaan liukkauden torjunnankin kanssa. Ei sinne voida lähteä vasta sitten, kun jo on liukasta.

Hänen mukaansa kuuraliukkaus aiheuttaa usein toimenpiteitä, kun ilman vesihöyry tiivistyy suoraan jääksi tien pintaan, mutta ei sada mitään.

– Silloin ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, miksi nyt suolataan, kun eivät havaitse ilmiötä. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme