Mainos
Mainos

Paljonko petoja oikeasti on? Viranomaisten ja metsästäjien arviot Suomen susikannasta vaihtelevat rajusti

Viranomaisten ja metsästäjien arviot Suomen susikannasta vaihtelevat rajusti. Kainuulaiskunnissa vedotaan metsästäjien näkemykseen ja toivotaan lisää kannanhoidollisia kaatolupia, mutta ministeriö luottaa viralliseen kanta-arvioon.

Susien reviirialueet näyttävät ulottuvan yhä etelämmäksi. Viime viikolla susi jäi auton alle Espoossa Turunväylällä. Viime vuoden puolella susihavaintoja tehtiin myös Kirkkonummella, Vantaalla ja Nurmijärvellä.

Sanomalehti Ilkka uutisoi tänään tiineen lehmän joutuneen suden uhriksi Kauhajoella.

Sudet ovat herättäneet vilkasta keskustelua myös pohjoisemmassa Suomessa. Kainuulaiset Sotkamon, Kuhmon ja Kajaanin kuntapäättäjät ilmaisivat jo syksyllä huolensa susien käyttäytymisestä.

Kuhmon kaupungin mukaan susien suihin on päätynyt metsästyskoiria ja vaarassa ovat olleet myös monet pihapiirissä viihtyvät lemmikit.


Lapsia ei uskalleta päästää ulos

Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan Kajaanissa huolestuttiin muistakin pedoista.

– Huoli lähti naapurikunnissa koululaisten turvallisuudesta. Täällä Kajaanissakin ilmeni yksittäisiä tapauksia, että taajamaan tuli ahmoja, jotka nappasivat kissoja ihmisten pihoista. Myös susihavaintoja tehtiin jopa keskustan tuntumassa. Yhteisenä toiveenamme oli saada lisää kannanhoidollisia kaatolupia, Tolonen sanoo MTV Uutisille.

– Metsästäjät kertoivat, että heidän koiriaan oli joutunut susien saaliiksi. Maaseudun puolella sudet olivat hätyytelleet lampaita ja lehmiä laitumilla.

Sotkamossa järjesteltiin syksyllä lapsille koulukyytejä kotipihoille asti, koska vanhemmat eivät uskaltaneet päästää lapsiaan tien varteen odottelemaan kuljetuksia.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Sudet ovat aina herättäneet voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Kaupunginjohtaja Tolosen mukaan tilanne oli syksyllä erityisen huolestuttava, ja kunnissa haluttiin välittää huolestumista eteenpäin.

– Haluaisimme vaikuttaa asiaan ennakolta. Pedot yleistyvät vauhdilla, ja nyt asia otetaan kuntapäättäjien keskuudessa vakavasti.

Tolosen mukaan talvi on kulunut petovahinkojen suhteen melko rauhallisesti.

– Keskustelu on nyt kääntynyt enemmän tykkylumen aiheuttamiin sähkökatkoihin. En sitten tiedä, pysyvät pedot nyt talvella paremmin metsissä eivätkä tule ihmisten ilmoille.


Erimielisyyttä kanta-arviosta

Susien laskentatapa on herättänyt myös vahvoja mielipiteitä. Vuosi sitten tehtyjen laskelmien mukaan Suomessa on 150–180 sutta.

Monen metsästäjän mielestä arvio on pahasti alakanttiin ja todellinen susien määrä voi olla ainakin kaksinkertainen. Tolonen on taipuvainen luottamaan metsästäjien lukuihin.

– Kultainen keskitie lienee paras. Aktiiviset metsästäjät tuntevat susien kulkupaikat ja pystyvät tekemään havaintoja reaaliaikaisesti. Seurantajärjestelmissä on usein viivettä. Metsästäjät ovat törmänneet susiin sellaisissa paikoissa, joissa ei virallisen laskennan mukaan pitäisi olla lainkaan susia.


Maa- ja metsätalousministeriössä puolestaan luotetaan viralliseen kanta-arvioon, joka on 150–180 susiyksilöä. Sen perusteella laadittava metsästyskiintiö Suomessa on tällä hetkellä 53 yksilöä vuodessa, kertoo ylitarkastaja Janne Pitkänen ministeriöstä.

– Tämä metsästyskiintiö itsessään on vain suurin sallittu saalismäärä, joka rajoittaa Suomen riistakeskuksen harkintavaltaa. Jokaisessa poikkeuslupapäätöksessä pitää erikseen todeta, ovatko edellytykset suden rauhoituksesta poikkeamiselle kyseisessä tapauksessa olemassa, Pitkänen sanoo MTV Uutisille.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Kolme työkalua susikannan arviointiin

Metsästyskiintiö määritetään uudelleen, kun käynnissä oleva kaksivuotinen metsästyskausi päättyy elokuussa 2018. Ministeriössä luotetaan viralliseen arvioon, mutta kainuulaiskuntien ja metsästäjien huolenilmaukset otetaan päätöksenteossa huomioon.

– Maa- ja metsätalousministeriön valmistelemassa asetuksessa otetaan huomioon tämä Luonnonvarakeskuksen viimeisin kanta-arvio. Tietysti näitä asioita ja eri näkökulmia otetaan päätösharkinnassa huomioon, Pitkänen kertoo.

– Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio on ainoa tieteellisesti luotettava kanta-arvio, ja ministeriö perustaa päätöksensä siihen. Susi on lajina sellainen, joka liikkuu hyvin laajalla alueella. Susilaumojen reviirit voivat olla 30–40 kilometriä kanttiinsa, ja ne voivat liikkua tällä reviirillä erilaisilla kokoonpanoilla, joskus laumana ja joskus yksittäin eri kylillä.

– Kolmenkymmenenkin kilometrin alueelle mahtuu paljon kyliä, joissa sitten tehdään eri puolilla paljon erilaisia havaintoja, Pitkänen sanoo.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Ylitarkastaja Janne Pitkäsen mukaan kanta-arvion tekeminen on hyvin haasteellinen tehtävä. Luonnonvarakeskus käyttää kolmea eri menetelmää.

– GPS-pantaseuranta antaa tietoa susilauman reviirin tarkoista rajoista; lisäksi metsästäjien niin sanottuun Tassu-järjestelmään kirjaamat havainnot; ja sitten on vielä uusi geneettisiin näytteisiin perustuva tutkimusmenetelmä. Näistä Luonnonvarakeskus koostaa arvionsa, ja siihen täällä maa- ja metsätalousministeriössä luotetaan, hän sanoo.


Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme