Mainos
Mainos

Kuusi tavoittelee Runeberg-palkintoa

Kuusi kirjailijaa on ehdolla Runeberg-palkintoa varten. Ehdokkaat julkistettiin torstaina Porvoossa. Palkinnon saajan nimi selviää ja palkinto luovutetaan Runebergin päivänä 5. helmikuuta. Palkinto on tähän mennessä myönnetty 11 kertaa. Se on suuruudeltaan 50000 markkaa. Ehdolla on runokokoelmia, romaaneja ja novelleja.

Kaksi ehdokkaista on kirjoitettu ruotsiksi, loput suomeksi. Ehdokkaat ovat Tua Forsström runokokoelmalla Efter att ha tillbringat en natt bland hästar (Vietettyään yön hevosten parissa), Ulla-Lena Lundberg romaanilla Regn, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Sade, Sari Mikkonen novellikokoelmalla Pakkasyön odottajia, Pekka Piirto runokokoelmalla Laittakaa lunta sanojen päälle, Petri Tamminen novellikokoelmalla Miehen ikävä ja Jari Tervo romaanilla Tuulikaappimaa.

Runeberg-ehdokaslistalla ei ole yhtään nimeä, joka olisi ehdolla Finlandia-palkintoa myönnettäessä. Runeberg-palkinnon valintalautakunta valitsi ehdokkaat 150 kirjan joukosta. Finlandia-lautakunta luki 80 kirjaa.

Runeberg-palkinnon perustivat porvoolainen sanomalehti Uusimaa, Suomen kirjailijaliitto ja Suomen arvostelijain liitto vuonna 1986. Taustayhteisöiksi ovat myöhemmin liittyneet Finlands svenska författareförening ja Porvoon kaupunki.

Tukemaan laatua - herättämään keskustelua

Palkinto perustettiin tukemaan laatukirjallisuutta, ja antamaan uusia aineksia kirjalliseen keskusteluun. Palkinnon maksavat Uusimaa ja Porvoon kaupunki. Sen voi saada suomeksi tai ruotsiksi kirjoitettu teos. Eholla voi olla 5-8 kirjaa.
Valintalautakuntaan kuuluivat arvostelija Pia Ingström, kirjailija Ilpo Tiihonen ja toimittaja Jukka-Pekka Pulkkinen puheenjohtajana. Lopullisen valinnan tekee lautakunta, johon kuuluvat arvostelija Otto Lappalainen, kulttuuritoimittaja Elisabet Nordgren ja toimittaja Heikki Saure.

Tua Forsströmin runokokoelma on toinen maamme ehdokkaista Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Perusteluissa todetaan, että kirjassaan Forsström luo ilmaisuvoimaisella symbolikielellä voimakkaan fyysisen ja henkisen läsnäolon elämässä. Hänen runonsa asettaa nykyisyyden vastakkain menneisyyden kanssa, unelman todellisuuta vastaan. Runoissa pohditaan inhimillisen vuoropuhelun mahdollisuuksia ja muistin luotettavuutta, sanoo lautakunta.

Lundberg antaa Sade-romaanissaan kaukaiselle menneisyydelle ja erilaisuudelle oman kielensä ja historian, joka puhuttelee meitä suoraan. Kertomus bushmanni Broddista, joka teki sadetta Kalaharin autiomaassa paljon ennen valkoisten kolonialistien tuloa, liittyy selvästi vesi-insinööri Bengtin tarinaan. Bengt on esimerkki ajastamme ja vähäisestä kehitysyhteistyöstä.

Sari Mikkosen novellit kutovat moninaisen ihmiskirjon, rikkaan kokonaisuuden. Maaseudun omaperäiset villit koulutytöt ja suorituspaineiden vaivaamat eläjät saavat vahvan kuvaajansa, sanoo lautakunta ja toteaa, että Mikkonen luo mainiota arjen komiikkaa, usein vähin ja tihein kielellisin elementein, kun taas joskus syntyy aivan hillitöntä suomalaista burleskia.

Pekka Piirron runoteos on eteenpäin virtaavaa, perustelevaa puhetta, jonka virran kivet ovat ajallisesti syvässä, aina antiikissa asti, muotoilee lautakunta. Pitkä ja eläväinen lause pohtii tietämistä, oppimista, opettamista; se ei päästä lukijaansa kerralla vaan antaa viisautensa ja huumorinsa hitaasti, monen lukemisen jälkeen, sanoo lautakunta.

Petri Tammisesta lautakunta huomauttaa, että äärimmäisen tiiviit novellit harovat miesmateriaaliaan pitkin isänmaata ja venyvät rakkaudesta urheiluun, juopottelusta keikkatöihin ja haudankaivuuseen. Ne veistävät kuvaa suomalaisesta miehestä ja ovat parhaimmillaan latautunutta runoutta, jossa on ymmärrystä ja ironiaa.

Jari Tervon Tuulikaappimaata lautakunta luonnehtii vauhdikkaaksi, repäisevän hauskaksi, hämmästyttävän notkeaksi sinnittelyksi ja taiturillisella kielellä kirjoitetuksi romaaniksi. Kirja tapahtuu 1990-luvun Suomessa ja Lapissa. Irvokkaan "slapstick"-pinnan alla elää tervolainen ihminen, jonka suhteet toisiin tervolaisiin ihmisiin ovat kuin omaperäistä balettia ja huikeimmillaan kun mies ja naine kohtaavat, yhtä voimakkaina. vaihtelevan viisaina, liikuttavan riippuvaisina toisistaan, huomauttaa lautakunta.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme