Mainos

Kymenlaakso sai oman öljyntorjuntasuunnitelman

Öljyvahinkojen riski kasvaa tulevina vuosina, kun Venäjä lähes kaksinkertaistaa öljykuljetuksiensa määrän alueella.

Kymenlaaksossa on saatu valmiiksi toimintaohjeet Suomenlahden tankkerionnettomuuksien varalta. Mallissa varaudutaan suureen onnettomuuteen itäisellä Suomenlahdella.

Öljyntorjuntasuunnitelmassa lähdetään siitä, etteivät viranomaiset selviä suuronnettomuudesta omin voimin, vaan avuksi tarvitaan satoja vapaaehtoisia.

Suomenlahden öljyvahinkojen riskin pelätään kasvavan tulevina vuosina, kun Venäjä lisää merkittävästi kuljetuksiensa määrää alueella. Arvioiden mukaan öljykuljetusten määrä saattaa nousta viime vuoden 140 miljoonasta tonnista jopa 240 miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä.

Erityinen riskipaikka itäisellä Suomenlahdella on ns. Somerin mutka Virolahden edustalla. Se on yksi alueen liikenteellisistä solmukohdista.

Öljyntorjuntamallissa lähdetään liikkeelle pahimmasta vaihtoehdosta. Siinä 30 000 tonnia raakaöljyä pääsee aluksesta mereen ja ajautuu rannikolle. Määrä vastaa keskikokoisen tankkerin 1-2 tankin sisältöä.

Kymenlaakson yli 1500 kilometriä pitkää rantaviivaa puhdistamaan tarvitaan tuolloin 600-1000 ihmistä. 30 000 tonnin öljyvuodosta syntyy 3,5 miljoonaa kuutiometriä jätettä, kun öljy imeytyy rantakaislikkoon ja maa-ainekseen.

- Torjuntaorganisaation pystyttäminen kestää runsaan viikon, vaikka itse työhön käydäänkin heti. Joukon siirtely torjuntapaikoille, muonitus, varusteiden huolto ja jätteen kuljettaminen on osa toimintasuunnitelmaa, kertoo projektipäällikkö Tommy Ulmanen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun osastolta.

Työssä edetään kaistaleittain

Tärkeimpänä tavoitteena suuronnettomuudessa on suojata erityisen herkät lintu- ja Natura-alueet saastumiselta. Ympäristöviranomaisten tehtävänä on laatia öljylauttojen kulkeutumisesta ennusteita, joiden perusteella puhdistustyötä tekeviä ihmisiä sijoitellaan paikoilleen.

Kymenlaakson rantaviivasta on tehty operatiiviset kartat, joissa koko alue on jaettu kilometrin lohkoihin ja edelleen 200 metrin työskentelykaistaleisiin.

Suurimmat riskit öljyvahingoista aiheutuvat keväällä jäiden lähdettyä. Silloin Suomenlahdella puhaltavat lounaistuulet ja merivirrat kuljettavat öljylauttoja suoraan koilliseen.

Itämeren haavoittuvuutta suurissa öljyonnettomuuksissa lisää se, että vesialue on hyvin matalaa, sen keskisyvyys jää 55 metriin. Vertailukohdaksi sopii Välimeri, jossa keskisyvyys on kilometri.

Kymenlaakson toimintamalli on tehty yhteistyössä alueen pelastus- ja ympäristöviranomaisten sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Mallia on tarkoitus käyttää hyödyksi myös Helsingin ja Uudenmaan öljyntorjuntasuunnitelmien laatimisessa. Öljyvahinkojen torjuntavastuu siirtyi kunnilta pelastustoimelle vuoden 2005 alussa.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot