Mainos
Mainos

Lähestymiskieltoa haettu ahkerasti

Vuodenvaihteessa voimaantullut laki lähestymiskiellosta on osoittautunut tarpeelliseksi. Ensimmäisen kuukauden aikana suurimmille käräjäoikeuksille on jätetty yli 55 lähestymiskieltohakemusta.

Lähestymiskieltoja on haettu ahkerimmin Etelä-Suomessa ja niukimmin Pohjois-Suomessa. Pelkästään Helsingin käräjäoikeuteen hakemuksia on jätetty 22, Vantaalle kuusi ja Espooseen kymmenen. Turussa hakemuksia on vireillä kahdeksan. Jyväskylän ja Joensuun käräjäoikeuksiin hakemuksia on jätetty kaksi ja Rovaniemellä yksi. Oulun käräjäoikeudesta kerrotaan, että heille on saapunut joitakin hakemuksia. Kuopion käräjäoikeudessa hakemuksia on viisi. Hakemuksia voi olla enemmänkin, sillä käräjäoikeuksien diaaritiedot eivät aina kerro, jos lähestymiskieltoa on haettu jonkin muun rikoksen käsittelyn yhteydessä.

Tarpeellinen laki

Tasa-arvotoimiston erikoistutkija Pirkko Kiviaho on myönteisen yllättynyt hakemusten suuresta määrästä. Lainsäädäntövaiheessa esitettiin arvioita, että Suomessa määrättäisiin lähestymiskieltoja vuodessa noin sata. Vastaava luku on Ruotsissa 200.

-Suuri hakemusten määrä osoittaa, että lakia tarvitaan. Suomessa ei ole ollut muita vastaavia keinoja suojautua vakavalta uhalta ja väkivallalta, mikä on lisännyt tarvetta lähestymiskiellon käyttöön, Kiviaho toteaa.

Lailla lähestymiskiellosta halutaan parantaa rikoksen uhrien ja erityisesti naisten asemaa. Ruotsin kokemukset osoittavat, että lähestymiskielto tehoaa hyvin, sillä neljä viidestä kiellon saaneesta noudattaa sitä. Tyypillisessä tapauksessa nainen hakee lähestymiskieltoa entiselle miesystävälleen, koska tuntee itsensä uhatuksi tai häirityksi ja pelkää, että omaa terveyttä tai henkeä uhataan.

Kielto heti voimaan

Lähestymiskieltoa on kahta tyyppiä. Perusmuotoiseen kieltoon määrätty ei saa yrittää tavata, lähestyä, seurailla tai tarkkailla suojattua henkilöä. Laajennettuun lähestymiskieltoon määrätty ei saa oleskella henkilön asunnon tai työpaikan lähistöllä. Kiellon määrää käräjäoikeus, ja sen on käsiteltävä hakemus viipymättä. Poliisi voi määrätä heti voimaan väliaikaisen lähestymiskiellon. Jos vakavaa uhkaa, häirintää tai väkivaltaa pelkäävä henkilö ei itse uskalla hakea lähestymiskieltoa, sen voi tehdä poliisi, sosiaaliviranomainen tai syyttäjä. Lähestymiskielto määrätään kerralla enintään vuodeksi ja se voidaan uusia. Kiellon rikkoja voidaan pidättää ja käräjäoikeuden päätöksellä vangita.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme