Mainos
Mainos

Lahjusjutun osapuolet tiukasti asemissaan

Kun kauppaneuvos Matti Koivurinnan ja Turun entisen verojohtajan Erkki Jääskeläisen lahjusjutun pääkäsittely alkoi tänään Turun käräjäoikeudessa, esille nousi keskeisesti turkulaisen Matintalon kauppaan liittynyt sitoutumisasiakirja.

Valtionsyyttäjä Matti Nissinen katsoo, että Koivurinta asetti Matintalon kaupassa ehdoksi 10 prosentin omistusosuuden myymisen Jääskeläiselle. Tämä hyötyi 6000 markan osakesijoituksesta 800 000 markkaa. Sitoutumisasiakirja löytyi hovioikeuden jo tehtyä päätöksen Matintalon kaupasta. Nissinen pitää asiakirjaa tärkeänä todisteena. Jääskeläinen sanoo, että jos hän olisi tiennyt ajoissa asiakirjasta, hän olisi kiikuttanut sen oikeuteen. Jääskeläisen asianajaja Juhani Reimari sanoi oikeudessa, että väitetty ehto ei pidä paikkansa ja ettei Koivurinta ole sitä asettanut.

Jääskeläinen myönsi asian kuitenkin Matintalon kaupan kuulustelujen yhteydessä, koska oli paineiden alaisena. Nyt hän pahoittelee, että on esittänyt totuuden vastaista tietoa. Nissinen katsoo, että Matintalon kaupan oikeudenkäynnissä selvitettiin, miten talo myytiin ja minne rahat menivät. Nyt oikeus selvittää, miten ja millä ehdoilla Matintaloa omistettiin. Nissinen kuvaa Jääskeläistä suurliikemieheksi, jolla oli taloudellisia intressejä, ja joka on ollut mukana sijoitustoiminnassa. Koivurinnalla on hänen mukaansa ollut intressiyhtiöitä ja Koivurinta-säätiön muodostama kokonaisuus. Nissinen sanoo, että Koivurinnalle on ollut tärkeää, miten verottaja kohtelee häntä. Jääskeläinen on hänen mukaansa ollut paljon haltijana ja Jääskeläisellä on ollut tietyt vaikutusmahdollisuudet.

Kumpikaan ei liikahtanut

Syyttäjä ja vastaajat pysyivät tiukasti aiemmissa asemissaan. Koivurinta ja Jääskeläinen kiistävät jyrkästi kaikki syytteet. Syyttäjä vaatii Koivurinnalle rangaistusta lahjomisesta 1987 ja törkeästä lahjuksen antamisesta 1990. Toisessa syytekohdassa häntä syytetään törkeästä lahjuksen antamisesta ja Jääskeläistä törkeästä lahjuksen ottamisesta 1992.

Toisen syytekohdan mukaan Jääskeläinen myi 1992 kaksi asunto-osaketta 650 000 markalla Koivurinnan yhtiöille. Syyttäjä vaatii siitä kertynyttä 200 000 markan etua valtiolle. Koivurinta sanoo, ettei hän ole pyrkinyt vaikuttamaan Jääskeläisen virkatoimiin ja ettei Matintalon kaupasta ole ollut sitoumusta. Koivurinta katsoo, että hän on tehnyt kulttuuriteon kunnostaessaan Rettigin palatsin ja vaalineensa kulttuuriperinnettä. Koivurinta sanoo, että on menetellyt oikein Suomen kansalaisena kääntyessään asioitaan hoitaessaan virkamiesten puoleen. Jääskeläinen sanoo, ettei rikoksia ole tapahtunut, ja ettei hän ole saanut Koivurinnalta syytteessä mainittuja etuja. Hän vakuuttaa toimineensa virassaan moitteettomasti.

Jutun käsittely jatkuu tällä ja seuraavalla viikolla. Loppulausunnot annetaan 15. toukokuuta. Oikeudessa on tarkoitus kuulla mm. Turun entistä kaupunginjohtaja Juhani Leppää, liikemies Heikki Eliaa ja liikejuristi Harri Lähteenmäkeä.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme