Mainos
Mainos

Lakimuutos laittaisi nokipojat kilpailemaan savupiipuista

Rakennusten omistajien vastuu nuohoamisesta ja paloturvallisuudesta kasvaa, jos sisäministeriön kaavailema uudistus toteutuu ensi vuonna. Uudistuksen myötä pelastustoimi ei olisi enää velvollinen järjestämään nuohouspalveluita, vaan rakennusten omistajat hankkisivat nuohoojat itse.

Sisäministeriön yli-insinööri Jaana Rajakon mukaan nuohouksen teettäminen on jo ollut kiinteistön omistajien vastuulla, mutta pelastuslaitos on taannut palvelun saatavuuden. Uudistuksella kerrotaan haettavan joustoa kankeaan järjestelmään.

– Piirinuohouksessa nuohooja suunnittelee reittinsä etukäteen ja kiertää talosta taloon. Jos nuohousta tarjotaan maaliskuulle, mutta satutkin olemaan vaikka Kanarialla, saat nuohouksen seuraavan kerran vuoden päästä. Vastuun toteuttaminen on tehty aika hankalaksi kiinteistön omistajalle, Rajakko sanoo.

Rajakko arvelee, että uudistuksen jälkeen paikkakunnilla jo olevat nuohoojat todennäköisesti jatkavat työtään ja mainostavat palveluaan.

– Hyvässä lykyssä postiluukussa voi olla kymmenen mainosta, joista voi päättää nuohoojansa. Hintasääntelyn poistuessa asiakkaan on tärkeää muistaa kysyä, mitä palvelu maksaa ja mitä siihen kuuluu.

Kilpailutus laiskistaa

Kilpailun avaamisen myötä harvaan asutuille alueille ja saaristoon voi olla vaikeaa saada nuohoojaa, koska kyseiset alueet eivät ole järin tuotteliaita. Myös matkakorvaukset voivat nousta kyseisillä alueilla, arvelee Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen.

Lisäksi Jyrkiäinen on huolissaan siitä, että kilpailun täyden vapauttamisen jälkeen nuohousvälit kasvavat ja paloturvallisuus heikentyy. Hänen mukaansa sivuoireita on havaittavissa esimerkiksi Itä-Uudellamaalla, missä kilpailutus on jo käytössä.

– Siellä on todettu, että kiinteistön omistajat käyttävät nuohoojan palvelua yhä harvemmin. Yhden vuoden sääntö venyy useammaksi vuodeksi. Kun asiakkaat saavat valita nuohoojan, he kokevat saavansa valita myös nuohousvälin, Jyrkiäinen sanoo.

– Kaikille ei ehkä edes tule mieleen, että nuohooja pitäisi kutsua, kun piirinuohousjärjestelmässä nuohooja on tullut automaattisesti.

Rajakon mukaan välien venymistä ehkäisisivät jatkossakin lähetettävät pelastustoimen omavalvontalomakkeet, joissa kysytään myös nuohouksesta. Myös nuohoojat voivat hänen mukaansa räätälöidä palveluja estääkseen välien venymistä.

– Voihan autonkin kanssa tehdä huoltosopimuksen, ja hammaslääkäri lähettää muistutuksen kerran vuodessa. Miksi nuohoojan kanssa ei voisi tehdä niin?

Koulutettavasta ei haluta kilpailijaa

Sisäministeriön mukaan vuoden ja kolmen vuoden nuohousvälejä tulisi myös pohtia uudestaan.

– Asun kaukolämmöllä varustetussa rivitalossa, jonka avotakkaa poltettiin talvella kerran. Tarviiko sitä nuohota kerran vuodessa? Toisaalta, kesämökillämme vietetään kesällä kuusi viikkoa ja sauna lämpiää kerran päivässä, jolloin kolmen vuoden nuohousväli ei ole riittävä, Rajakko sanoo.

Yleensä nuohousalat kouluttavat itse työntekijänsä oppisopimuksella. Jyrkiäisen mukaan kilpailutus ei kannustaisi tähän, vaikka alalla on pulaa työntekijöistä.

– Jos itselleen kouluttaa työntekijän, onko hän tutkinnon saatuaan enää minun työntekijäni, vai alkaako hän kilpailla samoista asiakkaista, joiden kanssa hän teki oppisopimuksen aikana töitä?

Näin nuohous muuttuisi kilpailulle avautumisen jälkeen

– Sisäministeriö valmistelee pelastuslain muutosta, jonka myötä pelastustoimi ei olisi enää velvollinen huolehtimaan nuohouksesta.

– Muutoksen jälkeen nuohous muuttuisi vapaasti kilpailluksi yritystoiminnaksi, jolloin kiinteistöjen omistajat päättäisivät itse, keneltä hankkivat nuohouspalvelunsa.

– Suuressa osassa maata on nyt käytössä piirinuohousjärjestelmä, jossa pelastuslaitos kilpailuttaa ja valitsee alueella toimivat nuohousyritykset sekä päättää nuohouksen hinnasta.

– Pelastuslaitos voi myös hoitaa nuohouksen itse tai vapauttaa nuohouksen kokonaan kilpailulle.

– Nuohouspalveluita voi jo tarjota vapaasti Itä-Uudellamaalla ja Keski-Uudellamaalla sekä osittain Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä.

– Nuohousalan Keskusliitto on ehdottanut maakuntamallia, jossa maakunta myöntäisi toimiluvan tietylle määrälle nuohoojia, joista asiakkaat voisivat valita. Liiton mukaan malli varmistaisi nuohouksen ja paloturvallisuuden tason säilymisen.

– Nykylain mukaan käytössä olevaa tulisijaa hormeineen on nuohottava vuosittain. Vapaa-ajan asunnon tulisijat ja hormit on nuohottava joka kolmas vuosi.

– Nuohousväleihin on esitetty tarveharkintaa eli se perustuisi enemmän tulisijan käyttöön kuin rakennuksen käyttötapaan. Eli nuohousväleihin voisi tulla muutoksia joissain tapauksissa.

– Nuohoojilta vaadittaisiin jatkossakin nuohoojan ammattitutkintoa.

– Lakimuutoksen on ollut määrä astua voimaan vuoden 2018 alussa, mutta sen käsittely on vielä kesken, joten aikataulu voi venyä.



Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot