Mainos
Mainos

Lakimuutos velvoittaa: Lapsia ja vanhuksia hoitavien oman rokotussuojan on oltava kunnossa

Uudistetun tartuntatautilain myötä sosiaali- ja terveysalan työnantajat velvoitetaan huolehtimaan työntekijöidensä rokotussuojasta. Vuoden siirtymäajan jälkeen rokottamattomia henkilöitä ei saa käyttää esimerkiksi hoitotehtävissä pienten lasten tai vanhusten parissa.

THL:n rokotusohjelmayksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo, että pitkään valmisteilla olleen uudistuksen taustalla on ajatus potilasturvallisuuden parantamisesta.

– Terveydenhuollossa ja sosiaalipuolella on asiakkaina yhä enenevissä määrin ikääntyviä ihmisiä ja henkilöitä, joiden hoito voi vaikuttaa heidän terveydentilaansa niin, että tartuntataudit ovat heille erityisen vaarallisia. Lisäksi tiedetään, että Suomessakin on esimerkkejä hoitohenkilökunnasta liikkeelle lähteneistä tartunnoista tai epidemioista.

– On ajateltu, että se on osa potilasturvallisuutta, että henkilökunnalla on rokotussuoja kunnossa, Puumalainen perustelee.

"Kyse ei ole pakkorokotuksista"

Puumalaisen mukaan kyseessä ei ole pakkorokotuslaki.

– Laki ei velvoita henkilökuntaa ottamaan rokotetta. Velvoite kohdistuu sen sijaan työnantajiin. Heidän tulee huolehtia, että infektioille alttiiden potilaiden kanssa työskentelevät henkilöt on rokotettu asianmukaisesti.

Asiaa mutkistaa se, että työnantajalla ei ole mahdollisuutta saada tietoonsa työntekijöidensä terveystietoja, eli tietoja esimerkiksi siitä, mitä rokotuksia henkilö on saanut. Henkilön soveltuvuutta tehtäviin, eli myös rokotusvaatimusten täyttymistä arvioi työterveyshuolto.

– Jos työterveyshuolto ilmoittaisi, ettei henkilö ole soveltuva työskentelemään tällaisessa tilanteessa, työntekijän ja työnantajan olisi neuvoteltava, olisiko työt mahdollista suorittaa jossain, missä rokotussuojaa ei tarvita, Puumalainen kertoo.

Rokottamattomien määrä ei tiedossa

Nykyinen tartuntatautilaki on vuodelta 1986. Uudistettu laki astuu voimaan maaliskuun alusta, työnantajia velvoittava rokotuspykälä puolestaan vuoden siirtymäajan jälkeen, 1. maaliskuuta 2018. 

Sen jälkeen infektioille alttiita potilaita hoitavilla henkilöillä tulee olla suoja tuhka- ja vesirokkoa sekä influenssaa vastaan. Lisäksi alle vuoden ikäisten lasten kanssa työskentelevillä tulee olla hinkuyskärokotus.

– Suurin osa ihmisistä on kuitenkin rokotettu tuhkarokkoa vastaan ja moni yli 40-vuotiaista on sen mahdollisesti jo sairastanut. Vesirokonkin on kokenut jopa 98 prosenttia aikuisväestöstä. Nämä rokotteet koskevat siis hyvin pientä joukkoa ihmisiä. Influenssaa vastaan tulisi sen sijaan kaikkien rokottautua joka vuosi, Puumalainen kertoo.

Rokottamattomien sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Puumalaisen mukaan kyse on kuitenkin jopa tuhansista ihmisistä.

– Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelee Suomessa noin 300 000 ihmistä. Rokottamattomia ihmisiä on varmasti tuhansia. Joukossa on myös henkilöitä, joiden rokotussuoja on puutteellinen. Tarkkoja lukumääriä ei tiedä kukaan.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme