Mainos
Mainos

Lapissa kymmeniä koiratarhoja – vetokoiria saatetaan pitää liian kylmissä kopeissa

Lapin matkailubisneksessä on mukana tuhansia koiria, joita kohdellaan eläinlääkärien mukaan pääasiassa hyvin.

Huskytarhoja on noussut Lappiin viime vuosina useita, koska turistit suosivat vetokoiria yhä enemmän. Vetokoirabisnes työllistää eläinlääkäreitä erittäin paljon, sanoo Tunturi-Lapin ympäristöhuollon kunnaneläinlääkäri Marianne Mannela. Hän on vetokoirien kanssa tekemisissä Enontekiöllä ja Muoniossa päivittäin.

Koiria hoidetaan tarhoilla pääasiassa hyvin, Mannela sanoo.

Yleisimmät eläinlääkärin apua vaativat tapaukset ovat tappeluhaavoja tai vahinkoastumisia. Vakavimmissa laiminlyönneissä koiria on pidetty ilman kunnollista sääsuojaa. Kunnaneläinlääkäri Marja Nuorgam kertoo, että Inarissa liian kylmiin koppeihin törmättiin viime vuonna pari kertaa. Tilanne korjaantui, kun asiasta huomautettiin.

Koiratarhoja on Lapissa kymmeniä, ja koiria niissä on kymmenistä useisiin satoihin.

Lapin ammattikorkeakoulussa koiratarhojen yleistymiseen on reagoitu hankkeella, jossa yrittäjiä pyritään valistamaan eläinten hyvinvoinnista.

– Näimme vaaran, että kysyntään vastattaisiin eläinten hyvinvoinnin kustannuksella, sanoo projektisuunnittelija Karoliina Majuri Lapin ammattikorkeakoulusta.

Majurin mukaan vetokoirayrittäjät ovat kuitenkin projektin vetäjien yllätykseksi osoittautuneet “erittäin valveutuneiksi”. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli heikompi. Silloin yleisiä ongelmia olivat esimerkiksi koirien liian lyhyessä liekanarussa pitäminen tai koirien huonot ja kylmät kopit, sanoo Lapin aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Harri Rinne.

– Surkeita ratkaisuja tuli vastaan.

Älä mene palelevan koiran kyytiin

Ylivoimaisesti suurin osa koiratarhayrittäjistä toimii Rinteen mukaan ammattimaisesti. On kuitenkin ulkomailta tai muualta Suomesta tulevia yrittäjiä, jotka perustavat Lappiin koiratarhan vain yhdeksi kaudeksi esimerkiksi parakkirakennusten varaan.

Rinteen mukaan näitä tulee avin tietoon muutamia vuosittain, mutta oikea määrä voi olla suurempi. Eläinlääkäri Marja Nuorgamin mukaan väliaikaiset tarhat ovat jokatalvinen ilmiö.

Koiratarhan pitäjä on eläinsuojelulain perusteella velvollinen ilmoittamaan toiminnastaan viranomaisille, jotka tekevät koiratarhoille vuosittain tarkastuksia. Väliaikaiset tarhanpitäjät eivät välttämättä tällaista ilmoitusta tee.

Yrittäjät eivät myöskään aina ota huomioon Lapin todella kylmiä talvia. Ne voivat olla arktisillekin roduille liikaa ilman kunnollisia suojia.

– Se on husky, sen pitää pärjätä, Nuorgam kuvaa virheellistä ajattelutapaa. Ilman kuivaa suojaa huskykään ei kuitenkaan pärjää.

Asiakkaan kannattaakin katsoa, näyttävätkö koirat palelevan, ja äänestää sen jälkeen jaloillaan.

Työntekijöiden pitää tuntea koirat

Satojen koirien hallitseminen on kenelle tahansa vaikeaa, eläinlääkärit sanovat. Siksi koirien hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että yrittäjät ja työntekijät tuntevat eläimet. Tarhoilla työskentelee yleensä kausityöntekijöitä, ja heidän voi olla vaikea nähdä, onko koira esimerkiksi kipeä. Siksi eläinlääkäri Mannela toivoo, että tarhoilla olisi pysyviä työntekijöitä, jotka tuntisivat koirayksilöt.

– Kokenut työntekijä huomaa heti, jos laumassa tai yksilössä on jokin vinossa.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto saa yhteydenottoja vetokoirista vähän, kertoo toiminnanjohtaja Kati Pulli. Yleisin huolenaihe on, miten koiria kohdellaan kausien ulkopuolella ja saavatko ne levätä tarpeeksi. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme