Mainos
Mainos

Lapsiasiavaltuutetulta karu kertomus nyky-Suomesta: Hyvinvointivaltio on alisuoriutumisen tilassa – lapsia koskevat päätökset ristiriitaisia

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on erittäin huolissaan lasten ja perheiden hyvinvoinnista Suomessa. Tänään eduskunnalle luovutetusta kertomuksesta käy ilmi, että lapsia koskevat yhteiskunnalliset päätökset ovat hyvin ristiriitaisia ja sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen on Suomessa voimakasta.

Kertomuksessa käsitellään laajasti muun muassa lasten hyvinvoinnin kehittymistä erityisesti Suomen itsenäisyyden aikana sekä arvioidaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen velvoitteiden toteutumista Suomen kansallisessa lainsäädännössä.

Kertomus ei ole lapsiasiavaltuutetun mukaan kaunis: Suomessa on vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka heijastuvat lasten ja perheiden hyvinvointiin. Päätösten sekavuus ja yhtenäisen lapsipolitiikan puute näkyy huolestuttavalla tavalla esimerkiksi lastensuojelussa ja lasten ja nuorten lisääntyvinä mielenterveysongelmina.

– Suomi vaatii päivityksen, tästä hyvinvointivaltion alisuoriutumisesta on päästävä kansallisiin linjauksiin, jotka toteutuvat kaikkien lapsien ja perheiden kohdalla kaikissa kunnissa ja kaikissa kaupungeissa. Tarvitaan kansallista lasten hyvinvoinnin voimakasta petraamista, Kurttila vaatii.

Ristiriitaisia päätöksiä lasten suhteen

Suomi on Kurttilan mukaan eräänlaisessa ”hyvinvointivaltion alisuoriutumisen” tilassa, jossa syvälliset yhteiskuntapolitiikan johtopäätökset jäävät tekemättä tai niitä ei kiinnitetä laajemmin muuhun yhteiskuntapolitiikkaan.

Lyhyen ajan sisälläkin saatetaan tehdä ristiriitaisia päätöksiä esimerkiksi palveluiden saatavuuden tai varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen suhteen.

– On kehittämishankkeita, on paljon kehittämispuhetta. Puhutaan toimintakulttuurin muuttamisesta, mutta samaan aikaan lainsäädäntö on hyvin löysää. Tämä aiheuttaa ne ongelmat, jotka me näemme. Heikommassa asemassa olevat väestöryhmät eivät nouse kärryille, ja nämä kärryt meidän kaikkien osalta käyvät koko ajan pienemmiksi, Kurttila sanoo.

Suomelta puuttuu YK:n vaatima kansallinen lapsistrategia

Lisäksi lasten ja perheiden ongelmien syitä etsitään Kurttilan mukaan yhä enemmän vanhemmista ja lapsista yksilöinä. Sen sijaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi siihen, että lapsipolitiikka on hajautunut eri hallinnonaloille ja vielä niiden sisällä useisiin palvelukokonaisuuksiin.

Kurttila haluaa, että lasten etu nousisi vahvemmin esille päätöksiä tehtäessä. Hän huomauttaa, että Suomelta puuttuu edelleen kansallinen lapsistrategia, jota YK on vaatinut Suomelta viimeksi vuonna 2011.

– Jokainen hallinnon ala on velvoitettu arvioimaan päätösten vaikutuksia lapsiin. Luovuttamamme kertomus sisältää useita esimerkkejä siitä, millä tavalla kansallinen lainsäädäntö Suomessa on ristiriidassa lasten oikeuksien sopimuksen ja lasten edun kanssa. Viimeaikaisista päätöksistä nostan esille niin alkoholilinjaukset kuin kysymyksen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta, Kurttila sanoo.

Nykyhallituskin saa voimakasta kritiikkiä

Yhteiskunnan päätösten vaikutuksia lapsiin arvioidaan edelleen hyvin heikosti.

– Nykyhallitus on aivan yhtä ristiriitainen kuin hallitukset ennen sitä. Ne ovat kirjailleet hallitusohjelmiin komeita tavoitteita muun muassa lapsivaikutusten arvioinnista, mutta vähän on villoja.

Hallitus on yrittänyt petrata lapsiperheiden asemaa muun muassa sillä, että vuoden alusta saakka yhä useampi pienituloinen pääsi päivähoitomaksuissa 0-maksuluokkaan ja monien muidenkin perheiden maksut pienenivät.

Tämä on Kurttilan mukaan hyvä askel, mutta se ei kuitenkaan muuta kaikkein heikoimmassa olevien asemaa.

– Tämä on yksittäinen hyvä uudistus, mutta täytyy nähdä, että kaikista köyhimmät perheet varhaiskasvatuksessa ovat olleet jo nollamaksuluokassa, ei heidän tilanteensa parane tästä lainkaan. Ja kun samaan aikaan varhaiskasvatusoikeus on rajattu, esimerkiksi niissä perheissä, joissa on työttömyyttä, ei lapsilla samaa varhaiskasvatusoikeutta lain mukaan ole.

Lapsiasiavaltuutettu antaa kertomuksen eduskunnalle lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin tilasta kerran neljässä vuodessa. Selvityksen tavoitteena on luoda eduskunnalle edellytyksiä kansallisen lapsipolitiikan rakentamiselle.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme