Mainos
Mainos

Liikanen: EU:n laajentumisaikataulu ratkeaa Amsterdamissa

EU-komissaari Erkki Liikasen mukaan hallitusten välisen konferenssin esityksen pohjalta ensi kesäkuun Amsterdamin huippukokouksessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat kauas Euroopan tulevaisuuteen. Myös yhteisön laajentumisen aikataululle luodaan raamit Amsterdamissa.

-Lukkoon lyötynä perustamissopimus on sellainen, että se pysyy voimassa pitkään. Näin siksi, että sopimusta voidaan muuttaa vain yksimielisen päätöksen jälkeen, Liikanen sanoo. Liikanen pitää vuosia 1997 ja 1998 uutena käännekohtana Euroopan historiassa. Hänen mukaansa edessä on valtava tapahtumien sarja, jossa "piirretään rauhan ajalla poikkeuksellisella tavalla Euroopan karttaa ja historiaa".

Jäsenyysneuvottelut mahdollisten uusien EU-maiden kanssa aloitetaan kuuden kuukauden kuluttua Amsterdamin kokouksesta, jos kaikki menee suunnitellusti. Vahvimmiksi ehdokkaiksi uusiksi jäsenmaiksi on yleensä laskettu Puola, Tshekki ja Unkari.

-Komission tavoitteena on, että jo heinäkuussa voisimme antaa lausunnot kymmenestä uudesta jäsenhakijasta ja niiden valmiudesta ottaa vastaan EU:n vaatimukset, Liikanen kertoo.

Liikasen mukaan Luxemburg pyrkii heinäkuussa alkavan puheenjohtajakautensa aikana edistämään päätöstä laajentumisneuvotteluista. Se tarkoittaisi asian etenemistä jo ensi joulukuussa. -Jos näin käy, laajentumisneuvottelut käynnistyvät ensi vuoden alussa. EU-komissio tulee tekemään lopullisen ehdotuksensa alkukuukausina 1998. Tämä osuisi samoihin aikoihin Euroopan talous- ja rahaliitosta Emusta tehtävän päätöksen kanssa.

Rakenteiden uudistaminen keskeinen tavoite

Tänään Helsingissä HVK-konferenssissa puhunut Liikanen korostaa, että HVK:n keskeinen tavoite ei ole EU:n toimialueiden laajentaminen vaan 1950-luvulta asti voimassa olleiden rakenteiden uudistus.
-Uudistuminen on välttämätöntä, jotta laajeneminen ylipäätään on mahdollista. Alunperin kuudelle maalle suunniteltu organisaatio ei voi toimia unionissa, jossa on 20-25 jäsentä, Liikanen toteaa. Muita HVK:n tärkeitä tavoitteina on ennen kesää löytää ratkaisu päätöksenteon tapaan liittyviin ongelmiin.

-Yhteisöasioissa määräenemmistöpäätösten tulee olla pääsääntö, ja tärkeissä asioissa yhteinen päätöksenteko Euroopan parlamentin kanssa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitäisi päästä ehdottomasta yksimielisyysvaatimuksesta, Liikanen toteaa.

-Veto-oikeuden käyttö on saanut erilaisia painotuksia. Olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että veto-oikeus ei ole pienen maan suoja, koska sen käyttäminen siirtää päätökset yhteisön ulkopuolelle. Siellä maitten väliset suhteet määrää voima eikä laki, Liikanen sanoo.

EU pyrkii satsaamaan lisää yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Liikasen mukaan perusteilla on erityinen suunnitteluyksikkö, joka tulisi toimimaan neuvoston sihteerin alaisuudessa.

Emuun varauduttava nykyistä paremmin

Liikanen puhui tänään Helsingissä myös Osuuspankkiryhmän tutkimussäätiön tilaisuudessa Emu-vaikutuksista. Liikasen mielestä Suomen pitäisi panostaa Euroopan talous- ja rahaliiton tuomiin muutoksiin enemmän kuin mitä nyt on tehty.

-Varsinkin Suomessa ja Ruotsissa käydään edelleen keskustelua siitä, onko Emu hyvä vai huono ajatus. Keskustelu voi tietysti jatkua, mutta 1.1. 1999 toteutuva rahaliitto on jo hyväksytty niin laajasti tapahtuvaksi tosiasiaksi, että nyt olisi keskityttävä myös siihen, Liikanen patistaa.
-Painopiste valmistelussa on siirtymässä kansalliselle tasolle. Euron käyttöönottoon tilivaluuttana on vain runsaat 400 työpäivää. Aikaa ei ole hukattavissa, hän sanoo.
(STT)

Huom! Uusi StreamWorks ohjelma valitsee nopeuden automaattisesti internetyhteytesi mukaan.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme