Mainos

Liki kaksi kolmesta julkisen alan työntekijästä kokee työtaakkansa liian suureksi – väkivalta yleistä sote-alalla

Nykyajan työn kurmittavuudesta kertoo jotain se, että valtion ja kuntien palkansaajista liki kaksi kolmesta kokee, että työtä on liikaa työntekijämäärään nähden. Osa jatkaakin töitä vapaa-ajalla ja ilman palkkaa.  

Näin joka viikko ilmoittaa toimivansa 13 prosenttia suomalaisista palkansaajista työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Työolobarometri 2016 -tutkimuksessa, johon haastateltiin yli 1600 palkansaajaa.

Tällaisia ryhmiä ovat erityisesti opettajat, julkisen hallinnon työntekijät, tukkukauppasektori ja sosiaalihuollon avopalvelun palkansaajat.

Valtiolla se on huomattavasti kunta-alaa ja yksityissektoria yleisempää. 

– Eihän se tavoitteellista ole, että kukaan palkatta töitä tekisi vapaa-ajalla. On se siinä mielessä huolestuttavaa, kommentoi asiaa ministeriön erityisasiantuntija Erno Mähönen

Turkulainen Mikael Montonen tekee töitä vapaa-ajalla pari kertaa viikossa, mutta pyrkii merkitsemään ne työajaksi. Hän kuitenkin kokee, että samaa harjoittavilla työntekijöillä voi tapahtua inhimillisiä unohduksia. 

– Mutta hyvin helposti käy niin, että unohtaa merkata jonkun puoli tuntia vaikka kerran viikossa niin yhtäkkiä ollaankin tuossa kikyn 24 tunnissa vuositasolla, kertoo Affectolla palvelupäällikkönä työskentelevä Montonen.

Digitalisaatiokehitys jatkuu

Montosen mukaan työn tekemisen tavat ovat muuttuneet.

– Kännykät ja läppärit mahdollistavat sen, että kotona katsotaan työpostit myöhemmin ja niihin reagoidaan.  

Digitalisaatio etenee työelämässä nyt ennätysvauhtia. Työ on joustavampaa ja etätöitä suositaan.

– Selvästi useampi työskentelee digitaalisesti kuin aikaisemmin, tiivistää ministeriön Mähönen.

Tutkija: Kasvu näkyy kuormittavuutena

Tosin myös kuormittavuus näyttää olevan hienoisessa kasvussa. 55 prosenttia palkansaajista on sitä mieltä, että työpaikalla on liian paljon töitä työntekijöiden määrään nähden. Valtion ja kuntien palkansaajista näin kokee liki kaksi kolmesta.

– Osittain uskon, että se johtuu siitä, että meillä on havaittavissa työpaikoilla kasvua pitkästä aikaa. Ihmisiä rekrytoidaan nyt työpaikoille lisää. Tämä voi heijastua siihen, että työkuormaa keskittyy enemmän yhteen työntekijään, Mähönen analysoi.

Huolena sote-alan yleinen väkivaltauhka

Vaikka palkansaajien yleisnäkymä Suomen työmarkkinakehityksestä on valoisampi kuin vuosikausiin, pitkän taantuman jäljet näkyvät myös työpaikoilla. Erityisesti näin on sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

– Lähes puolet sairaanhoitajista ja lähihoitajista on kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Se on todella iso osuus. Laman jälkeinen työttömyyden kasvu ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen sekä ehkä sitä kautta sosiaaliset ongelmat ovat niitä, jotka voivat heijastua asiakkaiden kautta sosiaali- ja terveyspuolen työntekijöihin, kertoo Mähönen. 

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot