Mainos

Lindström tylyttää suurten kaupunkien valtahaluja: Minua ei kiinnosta valtapolitiikka vaan työttömät

Hallituksen valmistelema maakuntauudistus on saanut viime aikoina varsin kipakkaa kritiikkiä suurten kaupunkien johtajilta. Keskustelua on käyty paljolti julkisuudessa ja julkisuuden kautta. Heitänpä nyt minäkin sitten korteni kekoon, kirjoittaa työministeri Jari Lindström Nettivieras-kolumnissaan.

Kritiikin kärki on kohdennettu niin sanottuun kasvupalvelu-uudistukseen, joka suomennettuna tarkoittaa sitä, että valtion työvoima- ja yrityspalvelut siirretään valtiolta tuleville maakunnille. Tällä hetkellähän esimerkiksi työttömän työnhakijan tai työntekijää tarvitsevan työnantajan palveluja hoitavat ELY-keskukset ja TE-toimistot.

Heti alkuun täytyy korjata virheellinen väite, että hallitus siirtäisi uudistuksessa tehtäviä ja rahaa kunnilta maakunnille. Ei siirrä. Uudistus koskee vain tällä hetkellä valtion vastuulla olevia tehtäviä. Kuntien ja kaupunkien elinvoimatehtäviin kasvupalvelulaki ei ulotu. Kunnat vastaavat paikallisesta elinkeinopolitiikasta aivan kuten ennenkin.

Suuret kaupungit ovat kritisoineet ennen kaikkea sitä, että uudistuksessa ei ole mietitty heidän näkökulmastaan parasta ratkaisua. Tämä on toki, ainakin osaltaan, oikeutettua kritiikkiä, sillä uudistuksessa ei olekaan lähdetty siitä, mikä on esimerkiksi Helsingille tai Tampereelle paras ratkaisu. Oleellisinta on, miten saamme nykyistä paremmat palvelut työttömille ja sitä kautta parannamme työllisyyttä. Heille tätä uudistusta tehdään eikä suurille kaupungeille.

Tanskan esimerkkiä kannattaa tutkia

Kun työllisyyden ja työttömien palvelut asettaa uudistuksen tärkeimmäksi tavoitteeksi, minun on vaikea löytää perusteluita sille, miksi vastuu ja resurssit työllisyyspalveluista pitäisi siirtää suurille kaupungeille.

Käytännössä suuret kaupungit ovat esittäneet, että kasvupalveluiden järjestämisvastuu tulisi osoittaa joissakin osissa maata heille. Tämä ei minusta ole hyvä idea. Järjestämisvastuun antaminen jossakin päin maata maakunnalle ja toisaalla esimerkiksi maakunnan keskuskaupungille lisää palveluiden tehottomuutta eikä edistäisi työllisyyttä. Tällainen "sekamalli" johtaisi väistämättä monimutkaiseen hallintohimmeliin ja heikentäisi työttömien yhdenvertaista kohtelua.

Maailmalla on kokemuksia siitä, kuinka työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta ei pidä viedä liian pieniin yksiköihin. Yksittäiset kaupungit ovat liian pieniä järjestämään työnvälityksen ja osaavan työvoiman palveluita. On syytä havaita, että yksikään suomalainen kaupunki ei ole työvoiman suhteen omavarainen. Esimerkiksi tamperelaisista työssäkäyvistä joka viides pendelöi töihin Tampereen rajojen ulkopuolelle. Lähikuntien työssä käyvästä väestöstä jopa puolet suuntaa joka aamu Tampereelle.

Suurten kaupunkien ehdottaman kuntavetoisen mallin riskit työvoiman liikkuvuuden heikentymiseen olisivatkin suuret.

Tanskaa voidaan pitää hyvänä tai ehkä pikemminkin huonona käytännön esimerkkinä tästä. Tanska on joutunut korjaamaan kuntavetoista järjestelmäänsä ja keskittämään muun muassa suurempien työnantajien rekrytointipalvelut keskusvirastoon.

Kun noin vuosi sitten vierailin Kööpenhaminassa, tapaamieni kaupungin työllisyydestä vastaavien virkamiesten käytännön kokemuksiin perustuva viesti oli, että jopa Kööpenhaminan kokoinen kaupunki on liian pieni vastaamaan alueen työllisyyspalveluiden hoidosta.

Työllisyyden näkökulmasta myös sillä on merkitystä, että sote-palveluiden järjestäminen on tulevaisuudessa maakuntien vastuulla. Sote-palveluja ja työllisyyspalveluja yhdistämällä on mahdollista palvella esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä ja muita vaikeasti työllistyviä ihan uudella tavalla. Suurten kaupunkien esittämässä mallissa tämä yhteistyö jäisi toteutumatta.

Tämä kaikki edellä kertomani ei tarkoita sitä, ettenkö arvostaisi kunnissa työllisyyden eteen tehtävää työtä. Kasvupalvelu-uudistus ei myöskään estä tätä.

Päinvastoin, uusi kasvupalvelulakihan mahdollistaa sen, että kunnat voivat osallistua maakunnallisten kasvupalveluiden tuottamiseen, jos siihen on kunnassa osaamista ja halukkuutta. Uskon, että ne kaupungit, jotka haluavat edistää alueensa elinvoimaa ja työllisyyttä, tekevät sen parhaiten juuri osallistumalla maakunnallisten kasvupalveluiden tuottamiseen ja suhtautuvat avoimesti yhteistyöhön uuden toimijan – maakunnan – kanssa.

Vielä kerran: Minua ei tässä uudistuksessa kiinnosta tippaakaan valtapolitiikka vaan työttömät ja heidän palvelujensa parantaminen. Tehdään se yhdessä.

Kommentoi

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot