Mainos
Mainos

Lipponen: Neuvostoliiton hajoaminen ei ollut ehto EU-jäsenyydelle

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kävi Ulkopoliittisen instituutin johtajana Moskovassa keskusteluja neuvostoliittolaisten kanssa Suomen EU-jäsenyydestä jo ennen Neuvostoliiton hajoamista, eikä neuvostoliittolaisilla ollut mitään jäsenyyttä vastaan.

Lipponen paljasti tämän yksityiskohdan puhuessaan tänään Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän kokouksessa Espoossa. Puheensa jälkeen Lipponen kertoi, että keskustelukumppanina oli mm. varaulkoministeri Juri Derjabin. Keskustelut olivat hänen mukaansa avoimia. Mihinkään konkreettisiin ehdotuksiin ei menty, sillä Lipponen ei ollut hallituksen edustaja.

Joka tapauksessa Lipponen on sitä mieltä, että Neuvostoliiton hajoaminen ei ollut mikään ennakkoehto Suomen EU-jäsenyydelle. Vaikka Neuvostoliitto olisi vielä olemassa, Suomi olisi hänen mielestään EU:n jäsen.

"Suomella ei mitään anteeksipyydettävää mistään ilmansuunnasta"

Puheessaan Lipponen esitti omia tulkintojaan Suomen lähihistoriasta. Niiden voidaan katsoa olevan selvä vastaus kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön taannoisille historiantulkinnoilla. Lipponen korosti mm., että Suomella ei ole mitään anteeksipyydettävää mistään ilmansuunnasta.

Niinistö rinnasti pari viikkoa sitten Euroopan parlamentin konservatiiviryhmän kokouksessa Suomen ja Neuvostoliiton yya-sopimuksen ennemminkin Itä-Euroopan sotilaallisiin sopimuksiin kuin Ruotsin ja Sveitsin puolueettomuuksiin.

Koivisto teki Suomesta supervallan parhaan naapurin

Lipponen huomautti, että toisen maailmansodan jälkeen Suomen oli hoidettava suhteensa Neuvostoliittoon kahden kesken. Kylmän sodan aikana Suomi pyrki rakentamaan luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon ja onnistui siinä. Lipposen mielestä ne, jotka keksivät termin "suomettuminen", eivät välittäneet vähääkään Suomesta, vaan käyttivät Suomea lyömäasenaa kylmän sodan propagandataistelussa.
-Meillä ei ole mitään anteeksipyydettävää mistään ilmansuunnasta, hän tiivisti.

Kun Euroopan suuret muutokset tulivat 1980-luvun ja 1990-lukujen vaihteessa, Suomella oli ikään kuin pöytä puhtaana suhteessa Neuvostoliittoon. Tässä yhteydessä hän korosti presidentti Mauno Koiviston toimintaa. Koivisto jatkoi hänen mukaansa ulkopolitiikkamme suurta linjaa ja onnistui lopulta tekemään Suomesta, demokratian ja markkinatalouden maasta, supervallan parhaimman naapurin.
-Kun Suomi haki EU:n jäsenyyttä, emme kääntäneet selkäämme Venäjälle, hän muistutti.
-Ajamme Suomen etua uudessa Euroopassa kaiken sen kokemuksen pohjalta, jonka olemme tällä vuosisadalla hankkineet. Siinä on ulkopolitiikkamme jatkuvuus, hän tähdensi europarlamentaarikoille.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme