Mainos
Mainos

Lipponen perää malttia tupo-keskusteluun

Pääministeri Paavo Lipponen toivoo työmarkkinaosapuolilta varovaisuutta keskusteltaessa ensi syksyn tuloratkaisusta. Lipposen mukaan syksyn tuloratkaisu on koko Suomen kannalta niin merkittävä, että "poliittisesti ei kannata lähteä nimeämään asioita jotka ovat jonkin puolueen asioita".

Kiistat joistakin työelämän lainsäädäntöön liittyvistä kysymyksistä ovat nousseet uhkaamaan syksyllä tehtävän tuloratkaisun onnistumista. Viimeksi tänään kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön kanta, että työehtosopimusten yleissitovuutta ei pidä ottaa ratkaisun osaksi, sai SAK:laisen Metalliliiton syyttämään kokoomusta kolmikantayhteistyön romuttamisesta.

Lipponen muistutti kahden edellisen tupo-ratkaisun hyvistä kokemuksista, jolloin myös kiistelty paikallinen sopiminen on edennyt sopimusten puitteissa.
-Nyt ollaan siinä vaiheessa että tuloratkaisu on vielä puolen vuoden päässä. Alkusyksystä tulisi saada selvyys siitä, lähdetäänkö keskitettyä ratkaisua yrittämään.

Lipposen näkemys hallituksen ja veroratkaisun roolista tupoa tehtäessä noudatteli pääosin valtiovarainministeri Niinistön kantaa. Lipposen mukaan järjestöjen tulisi neuvotella ensin keskenään siten, että kiista-asioissa saadaan edistystä.
-Hallituksen puolelta ollaan siinä asemassa, että toimitaan sen mukaan mitä osapuolet saavat aikaan, ja tullaan tähän sitten mukaan siinä määrin kun tarvitaan.
Lipponen muistutti, että myös työelämän tulee sopeutua maailmantalouden muutoksiin. Hemilän tilalle sitoutumaton

Kosovo osoittaa EU:n laajenemistarpeen

Lipposen mukaan Kosovon kriisi ei välttämättä hidasta EU:n laajenemista vaan sen vaikutus voi olla päinvastainen. Balkanin tilanteen näkökulmasta EU:n laajenemiskehitystä tulisikin pääministerin mukaan nopeuttaa. Kosovon kriisi on pääministerin mukaan osoitus siitä, kuinka tärkeätä on turvata rauha Euroopassa EU:n avulla.
-Euroopan tulevaisuuden kannalta ja Balkanilla vallitsevien realiteettien suhteen on pikemminkin kysymys siitä, että pitäisi avata näköala kaikille tuon alueen maille päästä EU:n jäseneksi, ja sillä tavoin saada aikaan enemmän vakautta.

Kosovon kriisi aiheuttaa Lipposen mukaan myös Suomelle lisää velvoitteita.
-Kosovoon halutaan voimakkaampi panos liittoutumattomilta mailta, minkä vuoksi Suomella tulisi olemaan siellä näkyvämpi rooli kuin Bosniassa.

Velvoitteet kasvavat myös pakolaisten osalta.
-Olemme ottaneet tuhat, ja meillä on mahdollisuuksia ottaa toinen tuhat. Hallitus on yksimielisesti kantamassa vastuuta sen mukaan kuin YK:n pakolaisorganisaation kanssa sovitaan.

Lipponen arvioi, että Kosovon kaltaisen satoja vuosia kestäneen vihanpidon rauhoittaminen voi vaatia rauhanturvajoukoilta pitkää läsnäoloa.
-Me osallistumme toimintaan niillä voimavaroilla jotka saamme liikkeelle, ja ne ovat rajoitetut.

Syksyllä selvitys rauhanturvalaista

Hallitus aikoo myös lisätä rauhanturvajoukkojen valtuuksia toimia kriisialueilla. Hallitus on päättänyt asettaa virkamiestyöryhmän kehittämään rauhanturvaajien toimivaltuuksia koskevaa lainsäädäntöä. Lipposen mukaan puolustus- ja ulkoministeriön tekemä selvitystyö valmistuu syksyllä.

Esimerkiksi Makedoniassa ongelmana on ollut se, että suomalaiset YK:n alaiset rauhanturvaajat eivät ole tiukan lainsäädännön vuoksi voineet osallistua rauhanturvatoimintaan. Lipponen korosti, että kyse on nimenomaan humanitaarisista operaatioista, vaikka niitä tehdäänkin sotilaallisin voimin.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme